Terve!

Täällä sitä edelleen ollaan. Ihan on jääny nolliin tänne kirjottelu, niin pittääpä kasata nyt yhteen kuulumisia. Tuoreimpana mielessä on tietenkin kulunut kesä (joka muuten jatkuu vielä elokuunkin, sanottepa mitä tahansa :D). Tää kesä on mennyt lomaillessa. En edes muista, millon viimeksi oon ollut näin kauan lomalla. Oon huomannut, että tää on kyllä tullut tarpeeseen. Toukokuu oli kokonaisuudessaan aika lailla selviytymistä ja päivien laskemista tulevaan kesälomaan. Kesäkuun ekalla viikolle lomille jäätyäni kesti kyllä jonkin aikaa totutella siihen, ettei ookaan lapsia ympärillä. Aluksi se tuntu haikeeltakin, mutta on kyllä rehellisesti tosi kiva palata taas maanantaina töihin! Akut on ladattu – ainakin hetkeksi 🙂

Kesäkuussa tuli käytyä kahdissa eri tupareissa, joista toiset oli ystäväni ja hänen poikakaverinsa tuparit Kokkolassa. Oli kyllä tosi kiva reissu, vaikka oltiinkin vaan yksi yö määränpäässä. Oon huomannut, että nykyään osaa arvostaa paljon enemmän kavereiden kanssa vietettyä aikaa. Enää se ei oo niin itsestäänselvää kuin mitä esimerkiksi lukioaikoina, jolloin pysty hyvinkin extempore sopimaan yhteistä tekemistä. Onneksi nää kamulit säilyy ympärillä, vaikka aikaa ja vuosia kuluukin <3

Vietin juhannusta rennoissa merkeissä mummon mökillä Jounin ja veljeni kanssa. Säät suosi ja tarettiin hyvin käydä uimassa ilman saunaakin! Tuli myös muun muassa pelattua huojuvaa tornia ja syötyä hyvin ja riittävästi (jos vaikka ens kerralla hoksais ostaa vähemmän ruokaa, kolme ihmistä taitaa pärjätä ihan hyvin isolla paketilla kanaa, lihaa, halloumia ja erilaisia makkaroita… :D). Ainakin grillikausi tuli viimeistään sillä kerralla kunnolla korkattua! Mökillä on kyllä aina niin mukavaa. Siellä rauhottuu niin eri tavalla, kun ei oo kaupungin hälinää ympärillä.

Heinäkuu sisälsi myös mökkeilyä. Vietettiin kaveriporukalla viikonloppu jo meille tutuksi tulleella Mansikka-ahon mökillä. Oli ihan super hyvä keli silloinkin (ei ainakaan Oulussa/Kajaanissa saatika koko Suomessa oo huonoja kelejä juuri ollutkaan koko kesänä). Siellä oli iso rantasauna, johon mahduttiin koko konkkaronkka kerralla saunomaan (parasta, vaikken niin saunoja-ihminen ookaan). Molempina iltoina ravattiin useampi kerta laituri-sauna väliä ja ihasteltiin auringonlaskua. Kisattiin myös mökkiolympialaisten ja ”pubivisan” merkeissä. Oli kyllä niin ihana aivot narikkaan -reissu kaikin puolin, vaikka unet jäikin vähän vähemmälle (saattaa johtua siskonpedistä makkarissa, joka oli kuin sauna, tai sitten myös jostain muusta).

Kävin myös jälleen pari yötä mummon mökillä ystäväni kanssa. Oli aivan ihana nähdä pitkästä aikaa. Välimatkan takia nähdään yleensä 1-2 kertaa vuodessa, mutta joka kerralla on kyllä yhtä ihanaa <3 Sillon vesi ei ollu niin lämmintä kuin aiemmin tänä kesänä, mutta totta kai piti käydä uimassa mun alennuksesta ostaman yksisarvisen kanssa 😀 Sitä hiki hatussa täyttäessä semmosella suht isolla pumpulla, millä voi täyttää esimerkiksi pyörän renkaita tuli painettua mieleen ens kesän ostoslistalle sähkötäyttönen pumppu! Välillä testattiin myös keuhkojen toimivuutta, kun alko käsivoimat olemaan lopussa.

Vaikka oon nauttinutkin jokaisesta hetkestä ja jokaisen ihmisen näkemisestä nyt kesällä tosi paljon, jossain kohti kesää alkoi tuntumaan, että nyt alkaa olla aika paljon kaikkea. Jotkut saattaa ajatella, että eikö se ole vain kiva, että kesälle on suunnitelmia. Onhan se tietenkin, mutta aloin miettimään sitä, kuinka kesät yleensä on tuntunut omalla kohdalla suorittamiselta. On tuntunut, että pitää olla tehnynä jotain erikoista, koska ”kesä on niin lyhyt aika ja se on pian jo ohi”. Oonkin ottanut nyt viime viikon ja tämän viikon ihan iisiä ihan senkin takia, että jaksaa taas palata ja totutella arkeen. Kesästä voi kyllä nauttia, vaikkei mitään suurempia suunnitelmia olisikaan. Tän aion muistaa myös ens kesänä!

Kaiken tän kesänvieton keskellä oon myös kirjottanut mun gradua. Aloitin oikeastaan vasta helmikuussa kunnolla työstämään sitä. Olin koko kevään aivan solmussa sen kanssa. Kun alkukesästä alkoi näkymään somessa tuttujen valmistumisia, olin samalla aidosti iloinen heidän puolestaan, mutta samalla tuli ahdistus omasta valmistumisesta. Valmistunko mä ikinä, kun en valmistunut ”tavoteajassa”? Nyt kun oon päässyt tästä ahistuksesta yli, tajuan, että eihän sillä ole mitään väliä missä vaiheessa valmistuu. Sain tosi hyvän boostin alkukesästä gradun kirjoittamiseen ja oon kesän aikana kirjottanut sitä ihan tosi hyvin! Elokuussa pitää laittaa tän hetkinen versio ohjaajille luettavaksi ja jatkaa sitten gradun työstöä haastateltavien etsinnällä ja haastattelujen tekemisellä. Täytyy olla itelle armollinen tuon työstämisen kanssa nyt syksyllä, kun työt taas jatkuu. Uskon, että graduhommat sujuu kyllä helpommin nyt, kun töissä oottaa tuttu ympäristö ja tutut ihmiset. Nyt on myös paljon enemmän motivaatiota saada paperit ulos tuosta koulusta ja valmistua luokanopettajaksi. Kyllä se päivä vielä koittaa 🙂

Nyt meen nauttimaan vielä viimesistä lomapäivistä. Toivottavasti sulla on ollut myös mukavia hetkiä kesän aikana ja nautitaan vielä, sillä kesä jatkuu vielä elokuussakin – kuten jo alussa totesin <3

-Lotta

Moikka ja ihanaa uutta vuotta!

Viimeisiä lomapäiviä viedään, sillä huomenna koittaa paluu arkeen. Joululoma on ollut ihan super rentouttava! Mentiin heti loman alettua mieheni kanssa kotikaupunkiimme Kajaaniin reiluksi viikoksi. Joulun pyhät vietimme molempien vanhempien luona vuorotellen (mikä oli erittäin helppoa, sillä meidän vanhemmat asuvat samalla tiellä… :D). Katsottiin telkkaria, saunottiin, syötiin hyvin ja vietettiin aikaa yhdessä – parasta! Perinteisesti joulun aikaan myös useita kavereita oli yhtä aikaa käymässä kotikonnuilla. Olin jo etukäteen itselleni sopinut, että Kajaanissa ollessa tulen näkemään kavereita ulkona, sillä en halunnut ottaa vanhempien luona lomaillessa koronatilanteesta johtuen mitään riskejä. Kävelylenkit ja makkaranpaistot olivatkin oikein kivoja tapoja vaihtaa kuulumisia 🙂 Uudeksi vuodeksi tultiin takaisin Ouluun, ja uskallettiin järjestää meillä pienimuotoinen uudenvuoden vastaanotto. Pelailtiin, saunottiin ja testattiin mehiläisvaloja uuden vuoden tinojen sijaan. Ensi uudeksi vuodeksi taidetaan kuitenkin valita perinteiset tinat, jos valamishommat kiinnostelee vielä silloin. 😀 Vuodenvaihde sujui siis tosi rennoissa ja hauskoissa merkeissä. Mulla ainakin oli sen verran hauskaa, että yhtään kuvaa ei muistanut ottaa muistoksi!

Huomenna on ensimmäinen työpäivä loman jälkeen. Olin tosiaan ennen joululomaa kahdeksan viikon harkassa, joka oli samalla myös viimeinen luokanopeopintoihini kuuluva harjoittelu. Harkka oli tosi antoisa ja opin tuon kahdeksan viikon aikana ihan hirveästi niin itsestäni kuin opettajan työstä! Sain paljon eväitä tulevaisuuteen ja lisää varmuutta työskennellä myös päiväkodissa. Kävin ennen joululomaa pari päivää töissä, ja oli kyllä ihana nähdä työkavereita ja lapsia pitkästä aikaa! Hyvillä mielin voi siis jatkaa töitä 🙂

Mitä ootan tältä vuodelta? Mitään varsinaisia uuden vuoden lupauksia en tänä vuonna tehnyt. Tykkään nykyään enemmän asettaa itselleni tavoitteita kuin suoralta kädeltä luvata jotain. Ainakin toivon (kuten varmasti moni muukin), että tämä maailman tilanne normalisoituisi. Toivon, että rokotteet tehoavat ja pääsisimme elämään ”uutta normaalia” elämää. Esimerkiksi kesälle olisi jo vaikka mitä kivaa tiedossa, muun muassa kesäkuun Antti Tuiskun keikka tyttöjen kanssa. Jospa kolmas kerta toden sanoisi, sillä meidän piti viime vuonna mennä Antti Tuiskun kerralle kaksi kertaa – tuloksetta 😀 Toivoisin, että saisin tämän vuoden aikana paljon ihania kokemuksia läheisten ihmisten kanssa – olipa ne sitten suuria tai pieniä.

Toivon (huom. toivon) myös, että valmistuisin tänä vuonna. Ajatus gradun tekemisestä ei tällä hetkellä houkuttele yhtään, mutta päätin, että otan nyt alkuvuodesta senkin työn alle. Yritän motivoitua sillä ajatuksella, että ei ole enää paljon jäljellä valmistumiseen. Täytyy vain raivata kalenterista erikseen aikaa sen kirjoittamiselle ja järkätä vaikka yhdessä kavereiden kanssa hetkiä, jollon tehdään omia koulujuttuja porukalla. Tällaista oltiinkin jo alustavasti mietitty muutamien kavereiden kanssa. Äkkiäkös hyvässä seuravassa yhden gradun kirjoittaa… 😉

Tsemppiä uuteen vuoteen! Toivotaan, että tämä vuosi olisi armollisempi ja parempi kuin edeltäjänsä. Pysytään terveinä <3

-Lotta