Kuulumisia tulevan ”uuden normaalin” keskeltä
Moikka!
Jälleen on kulunut hyvä tovi edellisestä postauksesta. Musta on ehkä tuntunut, että pitäisi olla joku aihe tai muuten oikeesti asiaa, että tänne voisin päivitellä, ja siksi kirjoittamisen aloittaminen on tuntunut hankalalta. Tänään oli kuitenkin sellanen fiilis, että voisin kertoa tänne vähän kuulumisia. Saattaa osittain olla, että tuolla ihanalla, aurinkoisella säällä on merkitystä motivaatioon. Voisi kai jo sanoa, että kesä on viimein täällä! Ja onneksi onkin.
Kevät oli varmasti meille kaikille tavalla tai toisella erikoinen, epävarmuutta aiheuttava ja ehkä raskaskin. Itselläni koronatilanne vaikutti siten, että maaliskuussa aloittamani harjoittelu jatkuu vielä muutaman viikon syyskuun puolella, vaikka alun perin harjoittelu oli tarkoitus saada purkkiin vappuun mennessä. Onneksi tämä ei kuitenkaan vaikuta opintoihini ja olen iloinen, että pystyin viemään harjoitteluani hyvin eteenpäin myös etänä! Muutkin opinnot sujuivat hyvin etäyhteyksien päästä ja viimeiset esseet tuli naputeltua jo hyvissä ajoin ennen vappua. Ensi lukuvuosi onkin sitten (toivottavasti :D) viimeinen, ja vuoden päästä olisi tarkoitus olla valmis luokanope! Aika on mennyt kyllä opintojen suhteen todella nopeasti; tuntuu, että vasta itkin onnesta saatuani opiskelupaikan. Tänä keväänä alkoi kuitenkin tuntua siltä, että haluaisi jo päästä työelämään ja lopettaa ainaiset oppimispäiväkirjojen kirjoittelut. Toisaalta taas tuntuu siltä, että olenko vielä valmis ja osaanko tarpeeksi. Toivon, että koronatilanne olisi ensi lukuvuonna sen verran kurissa tai jopa selätetty, että pystyisin tekemään sijaisuuksia opintojen ohella. Niistä saisi varmasti lisää itsevarmuutta omaa ammatti-identiteettiä ajatellen! Ensi lukuvuonna on myös tiedossa viimeinen harjoittelu, jonka uskon jo nyt olevan opettavainen kokemus.
Vaikka kevät olikin kummallista aikaa, on se silti ollut aikaa pysähtyä ja miettiä asioita. Se on tehnyt hyvää. Olen esimerkiksi ollut aivan äärettömän kiitollinen ystävistäni. Vaikka toki olen ollut sitä aiemminkin, kotoilu ja fyysinen etääntyminen heistä on saanut arvostamaan ystävyyttä paljon enemmän, mitä aiemmin. Onneksi tänä päivänä pystyy kuitenkin pitämään yhteyttä helposti ja vaivattomasti <3 Olisi kyllä tosi kiva järjestää jotkut kemut koronatilanteen hellitettyä ihan vain sen vuoksi, kun voi täysillä elää uutta normaalia elämää. Täytyypä pitää mielessä!
Tämä kesä on varmasti erilainen aiempiin verrattuna. Kesäsuunnitelmat menivät uusiksi, kun sekä festareita että muita keikkoja peruttiin tai siirrettiin vuodella eteenpäin. Parempi kuitenkin niin – onpahan jo nyt ensi vuodelle jotain, mitä odottaa! Suunnitelmissa on kuitenkin mökkeilyä, mikä ei sekään ole huono vaihtoehto laisinkaan! Viime kesänä ei tullut mökkeiltyä kuin kerran, joten toivottavasti tänä kesänä olisi sille enemmän aikaa. Rakastan sitä, kun voi istua laiturilla, katsella järvimaisemaa ja olla miettimättä yhtään mitään. Sitä odotankin kovasti. Kesään kuuluu myös töiden tekoa, mistä olen super kiitollinen. Aluksi näytti siltä, etten saa kesätöitä laisinkaan, mutta lopulta kaikki kääntyi parhain päin. Saa nähdä, joko sitä ensi vuonna olisi oman alan töissä, eikä tarvitsisi enää stressata kesätöiden löytymisestä!
Ihanaa kesää just sulle! Muista nauttia ja ottaa ilo irti jokaisesta päivästä tästä kaikesta huolimatta <3
-Lotta