Koska joskus on parempi aloittaa puhtaalta pöydältä. hassu kaunis elämä  

Emmin avaus houkutteli jälleen pureutumaan asiaan syvemminkin, se nainen kyllä hallitsee ajatuksia herättävät postausaiheet!   Mun vanhemmilla on tosi terve suhtautuminen rahaan. Mä olen kasvanut pitämään rahaa välineenä, jota saa työnteon vastineeksi ja jolla voi ostaa asioita. Raha ei ole mulle statussymboli, ihmisen arvon mitta, motivaation lähde tai avain onneen. Toivoisin, ettei kenellekään olisi.   […]

Minun lapseni on 19 kuukautta ja 7 päivää vanha. Hän tietää, että toista ihmistä saa halaa ja paijaa. Hän halaa ja paijaa myös leluja ja kirjoja. Ja jostain syystä erikseen erästä tiettyä ruumiinosaa: Halaa tissii. Paijaa tissii. (Nämä toimenpiteet kohdistuivat kyllä sentään vain kaula-aukostani näkyvään osaan rintakehää.) Hän antaa pusuja Nipsulle ja kirjojen kuville. Joskus äidillekin. […]

Vitsi miten riemuitsenkaan joka päivä siitä, että meillä yhtäkkiä onkin eläinten ääniä papattavan pienokaisen sijaan ihan oikeasti kommunikoiva taapero. Tyyppi, joka muodostaa tällaisia virkkeitä: Tässä tarinassa ei oo Milla Magiaa mut Roope-sedän kannessa oli Milla Magia. tai Paijassa ei oo mitään kuvia mut housuissa on kaikki kuvat. tai Ulkona ei saa mennä autotielle mut saa […]

Mäkin hyödynsin vihdoin lapsityövoimaa stailauksessa. Jippo ei vielä ehkä ihan hiffannut, mistä oli kyse, joten rajoitin vaihtoehtoja esikysymyksillä ja valikoimaa rajaamalla. ”Laitanko hameen vai housut?” ”Huusut.” (Jippo ei ehkä tiedä, mikä on hame.) Koska oli lököisä sunnuntaipäivä, annoin vaihtoehdoiksi neljät rennot pökät. Trashion-haaremit tulivat valituksi. Sukkakorista tyyppi valitsi ensin sukkahousut mutta vaihtoi sitten beigeihin kukkasukkiin, […]

Lapsi söi kuivunutta leipää ja totesi aikansa jäystettyään ”raakaa eipää”. Ei yhtään hullumpi päätelmä, kun kovat hedelmätkin kerta ovat raakoja. Äitiä saattoi silti huvittaa aika paljon. Lapsi on oppinut myös isänsä lempiharrastukset: ”isä datailee”, ”isä pelaa”, ”isä pötköttää”. Jostain syystä J ei arvosta näitä hokemia. Kun uki toi flunssapotilaalle uuden kirjan, kerrattiin moista ihanuutta vielä […]

Lilyn viimeaikaisiin puheenaiheisiin on kuulunut kateus. Kateuskorttia on heilulteltu mun kommenttiboksissakin, tosin niin päin että mun elämä olis blogin perusteella jotenkin niin siirappisen ihanaa, että siihen ei voi normaali ihminen samastua koska kateus tai sitten vaan jotenkin tarttumapinta normaaliin arkeen puuttuu. Hämmennyin. Ensinnäkään en itse oikein ymmärrä koko kadehtimista. Jos jollakin on jotain, mitä minäkin […]

Eerika kysyi, mistä syntyy paskamutsifiilis, mutta minä positiivari (ällöttävä sana) keskityn mieluummin supermutsifiilikseen. Ja no oikeastaan kyllä elän tätä äitiyttä sellasella tarmolla ja pieteetillä, että eipä hirveästi huono omatunto paina, jos nyt kerran viikossa sitten puol tuntia istun sohvalla telkkarin ääressä pojan puuhatessa omiaan tai kiehnätessä vieressä. Erittäin harvoin poden mitään paska-alkuisia fiiliksiä noin niin kuin […]

Tänään oli Jipon 1,5-vuotisneuvola, ensimmäistä kertaa uuden kodin lähineuvolassa. Olin varautunut ujosteluun ja selittelyyn, kuinka poika kyllä kotioloissa osaa tämän ja tämän. No, aluksi tyyppi ei meinannutkaan suostua astumaan koko terkkarin huoneeseen, mutta mukava, nuori hoitaja lämmitti poitsun nopeasti. Ja sitten alkoikin kuulkaas tapahtua. Lapsi, joka kotona ähertää parin palapelinpalan kanssa kunnes turhautuu, kokosi kymmenen […]

Ennen läpi yön kestänyttä kemutusta:   Jälkeen läpi yön kestäneen kemutuksen ja kahden tunnin yöunien:   Ihan mahtava työporukan pikkujouluristeily tuli suoritettua viikonloppuna. Mulla on parhaat työkaverit by far. Vaikka suurin osa oli mulle entuudestaan tuntemattomia, kun meidän projekti hengaa täällä eristyksissä kaikista muista, niin tosi hyvin mut otettiin vastaan. Ei tarvinut istua koko reissua […]