Kop kop, huono omatunto kolkuttaa!

Mikä siinä on, että nykyään sitä potee huonoa omatuntoa ihan kaikesta? Oonko mä ainoa päästään vialla oleva vai onko tämä jotenkin yleinenkin ilmiö tänä päivänä? Musta tuntuu, että välillä poden huonoa omatuntoa lähes non-stop. Ja tämähän on siis vain paisunut sen jälkeen, kun muksut tuli kuviohin.

Annas, niin mä kerron, mistä kaikesta mä muun muassa poden huonoa omatuntoa:

• lepääminen ja lööbaaminen – jopa kipeänä (siis what?!)
• päivät, kun ei tule poistuttua kotoa
• wolttaaminen
• hömpän katsominen (ihan kuin aina kuuluisi katsoa jotain asiaohjelmia)
• se, ettei koko aika jaksa leikkiä lasten kanssa
• vaatteiden ja tavaroiden ostaminen (vaikka niitä tarvitsisi)
• se, etten ehdi nähdä kaikkia kavereita niin paljon kuin ennen tai kuin haluaisi
• jos luulen antaneeni itsestäni jollekin tylyn, hankalan tai huonotuulisen vaikutelman
• myöhästyminen
• passiivis-aggressiivinen naljailu
• roskaruuan ja herkkujen syöminen
• alkoholin juominen (tätäkin tapahtuu näinä päivinä hyvin harvoin)
• pitkät jaksot ilman mitään treenejä
• piltit ja muut valmissoseet sen sijaan, että tekisin kaikki mössöt vauvalle itse
• ei-sanan sanominen ja kieltäytyminen monissa tilanteissa ja toiselle siinä pettymyksen tuottaminen, vaikka kuuntelisin vain omaa itseäni ja omaa jaksamistani

Osa yllä olevista on sellaisia, mistä kuuluukin tulla huono omatunto kelle vaan ei-psykopaatille, mutta osa on aivan turhia. Hyvin suuri osa on aivan turhia. Ja tossahan on nyt aivan murto-osa siitä, mistä kaikesta sitä syyllisyyttä tuntee. Miksi sitä tekee itselleen elämästä niin vaikeaa, haha.

Turhasta tuleva huono omatunto ja syyllisyydentunne ovat sellaisia, mistä haluan päästä eroon. Mutta miten? Koska perus järkeilyhän ei näissä auta. Mulla olisi ihan järkiselitys moniinkin esimerkiksi noista yllä olevista, mutta se ei silti poista sitä tunnetta. Huono omatunto tuntuu mulla puristavana tunteena vatsalaukun ympärillä. Sen tunteen kun saisi pois niistä turhista paikoista, niin ai että. TämäKIN on sarjassamme niitä, missä se alkujuuren löytäminen ja sen kitkeminen auttaisi. Pitäisi mennä itseensä ja miettiä, miksi mulla tulee tästä ja tästä huono omatunto. Osaan noista liittyy se miellyttämisenhalu, osaan ulkoiset mm. somen aiheuttamat paineet ja osaan jotkut ihan muut.

Toi somejuttu on kyllä sellainen yksi tosi vahva syyllisyydentunteen aiheuttaja. Sitä selaillessa tulee sellainen olo, että muut tekevät asiat aina niin täydellisesti ja oikein eivätkä ikinä mene sieltä, missä aita on matalin. Muut ennemminkin vuorikiipeilevät sieltä, missä se aita ulottuu avaruuteen asti, kun se oma aita on noin millin korkuinen ja sen yli ei tarvitse kuin kävellä. Sen yli voi vaikka kieriä, eikä edes huomaa koko aitaa. Se tekee ihmiselle alitajuisesti kyllä pahaa, että on koko ajan tietoinen siitä, mitä kaikkea muut tekevät (tai siis näyttävät tekevän) ja miten paljon. Ja vastapainoksi, mitä muut eivät (muka) tee. Eipä sinänsä mitään uutta auringon alla, tostahan on puhuttu pitkään. Mutta aina sitä ajattelee, ettei se vaikuta mitenkään muhun. ”Kyllä mä tajuan, että somessa suurin osa näyttää vain sen kiiltokuvapuolen elämästään.” Niinhän sitä tekee itsekin. Mutta se saattaakin vaikuttaa omaan ajattelumaailmaan syvemmällä tasolla ja aiheuttaa juuri sellaista selittämätöntä huonoa omatuntoa.

Jätän pohdinnat tältä erää nyt tähän, mutta kerro, mistä kaikesta sä podet huonoa omatuntoa? Samaistutko ollenkaan näihin ajatuksiin?

Palaillaan, pus!