Ravintolassa: Hard Rock Cafe Helsinki

Yksi unohtumattomimmista ravintolakokemuksistani on, kun teininä vihdoin vuosien odottelun jälkeen pääsin Lontoon Hard Rock Cafe -ravintolaan syömään. Ravintolaan joutui jonottamaan ulkona räntäsateessa, mutta suklaapirtelö ja purilainen olivat sen arvoisia (kiitos vaan äiti kärsivällisestä seurasta). Rockia, jenkkiruokaa ja julkkisten tavaroita – mitään tällaista ei ollut koti-Helsingissä!

No nyt on, ja on monta paljon kiinnostavampaakin ravintolaa. Pitihän vasta-avattuun Hard Rockiin kuitenkin päästä syömään. Tietojeni mukaan ravintola ei ota pöytävarauksia ensimmäisinä viikkoinaan (tai jopa pariin kuukauteen), joten jonottaminen on edelleen ainoa mahdollisuus päästä rokkiburgereiden ääreen. Tiistaina alkuillasta jouduimme jonottamaan puolisen tuntia, mutta se sujui mukavasti baarissa (jossa jouduimme jonottamaan tiskille vartin verran…)

Tilasimme kunnon jenkkimätöt: hampurilaiset (itselläni California, jossa oli tuoretta kurkkua ja guacamolea) ja jälkkäriksi vanilija-suklaasundaen ja brownien.

NAMIA:

• Palvelun aitoudesta ja suomalaisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta ystävällisyyttä siitä ei puuttunut. ”Terrrrrrve, nimeni on Anna ja olen tarjoilijanne tänään!”
• Jälkkäribrownieannos on aivan hillittömän kokoinen (sopii jaettavaksi) ja todella herkullinen överiherkku. Jätä sille tilaa.
• Sisustus on kitch tuulahdus ysäriltä ja eihän sille voi kuin hymyillä. Pöydät on sijoitettu näppärästi, tila on viihtyisä ja isot ikkunat Aleksanterinkadulle ovat hienot. Onhan siinä jotain jännää aterioida loossin sohvalla ihan oikeasti John Lennonin päällä olleen karvatakin alla.

PLÄÄH:

• Hampurilaiset olivat vähän pettymys. Lista on laaja, mutta makuelämäys ei mikään mieleenpainuva. Oma pihvini oli mainio, mutta seuralainen valitteli, että pihvi oli kypsä, vaikka se oli pyydetty medium miinuksena. Ja ei, kalvakka hamppari ei näyttänyt kuvan leivältä (kuva ravintolan Facebookista).
• Jonottaminen on aina buu. Varsinkin, kun jouduimme jonottamaan pöytäämme jonottamalla baaritiskille, jotta saimme ylihintaista juomaa. Vaikka HRC:ssa homma toimii näppärästi Vapianosta tuttujen värinähälyttimien avulla, antoi se vähän vääränlaisen startin illalle.
• Henkilökuntaa tuntuu olevan paljon, mutta pientä sekoilua oli ilmassa muun muassa laskun saamisen ja pöydän siistimisten suhteen. Laitetaan se ensi askelten piikkiin!

LASKU KIITOS: Paikka on melko hintava (hampurilaiset pari kymppiä, jälkkärit kympin luokkaa), erityisesti juomapuoli kilauttaa laskun korkealle (olut 6,50). Tuli käytyä kerran, tuskin enää uudelleen. Mutta seuralaiseni sanoin ”onpahan turisteillakin nyt tuttu ja turvallinen paikka aterioida Helsingin keskustassa”.

Hard Rock Cafe, Aleksanterinkatu 21

Kuvat Hard Rock Cafe Helsinki Facebook

Muita ravintolajuttujani: Patronasta, Ateljé Finnestä, Murusta ja brunssikokemukseni Aliasta ja Qulmasta.