Joulun ihana itkuvirsi

Olen niitä ihmisiä, jotka nauttivat enemmän Varpusesta jouluaamuna kuin Nissepolkasta. Minulle mieluisissa joululauluissa kimmeltävät kyyneleet mieluummin kuin lumihippuset. Suosikkiherkistelyni vietän skottibändi Glasvegasin hullunhyvän A Snowflake Fell (And It Felt Like a Kissin) parissa. Siihen liittyy eräs parhaista joulumuistoistani.

http://www.youtube.com/watch?v=YW4b2_Xpwbs

Oli aatonaatto vuonna 2008. Olin juuri päässyt takaisin kotiin pitkittyneen remontin jäljiltä. Olin asunut ikuisuudelta tuntuneen ajan toisten nurkissa, koska ensin tulivat väärät kalusteet sitten tapahtui vesivahinko, tiedättehän. Olimme siivonneet äitini kanssa koko päivän, mutta pölyä vaan riitti. Oli ilta ja palasin yksin asunnolle. Kaikki tavarani sohvaa, sänkyä ja kirjahyllyä myöten olivat yhä paketissa, muovit lattioilla, remonttirojua joka paikassa ja nurkassa sirkkeli. Mutta valmista kotona oli. Kaivoin kannettavan cd-soittimen esiin ja laitoin Glasvegasin joulu-ep:n soimaan. Avasin viinipullon, sivelin uuden keittiön pintoja ja olin ihan yksin autiossa, remonttipölyn täyttämässä asunnossa. Kaivoin muoveista esiin patjani ja petasin puhtaat lakanat ihan vaan itselleni. Omassa seurassa oleskelu oli samaan aikaan haikeaa ja voimauttavaa. Glasvegasin kappale oli se poskelle suukoksi sulava hiutale, joka vakuutti paremmin kuin kenenkään muun sanat, että kyllä kaikki järjestyy.

(Ja kyllä järjestyikin.)

P.S. Lisäsin Pelkkää valoa -facebookryhmään joululaulun, jonka päätin olevan tämän jouluni teemakappale, käy kuuntelemassa!

suhteet oma-elama musiikki
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.