Tyynyhullu tunnustaa

1. Nillä jokaisella on oma, tietty paikkansa sängyllä tai sohvalla.

2. Ne eivät ole vain esineitä. Niihin jokaiseen liittyy tarina ja muisto.

3. Päivätyynyillä ei nukuta, vaan ne siirretään syrjään kuolaonnettomuuksien varalta. Päiväunet ovat poikkeus, jonka sallin itselleni pitkin hampain, kun vaivun tiedottomuuteen.

4. Tyyny on turvaostos, pehmeä, mukava ja kaunis ja hauskoja palleroita löytää hyvin alennusmyynneistä. Olen pelastanut kaikki tyynyni alelaareista.

5. Niitä ei voi olla liikaa. Tai ilmeisesti nyt niitä on tarpeeksi. Mutta kai suuremmasta kodista saa haaveilla tyynyjen takia?

Maatuskatyyny: Sanna Hopiavuori, muut Marimekko. Ylemmän kuvan tyynyt: Marimekko.

Ja joulupukki, jos olet nyt linjoilla, olet varmaan samaa mieltä, että kokoelmani täydentäisi tällainen Klaus Haapaniemen tyyny?

Millaisia tyynyaarteita sinulla on kodissasi?