Viisi syytä vihata Tyhjätaskuja (ja miksi se kuitenkin toimii)
Olen koukussa, pian ehkä sinäkin. Tänään kannattaa kääntää Subille kello 20. Kanavalla alkaa komediasarja Tyhjätaskut (2 Broke Girls). Yhdysvalloissa syksyllä alkanut sarja on ollut hitti kotimaassaan ja kolahtanee täälläkin sitcomien ystäviin. Perusasetelma on yksinkertainen: Kaksi eri maailmoista tulevaa naista, köyhä ja rikas, joutuvat olosuhteiden pakosta tulemaan toimeen keskenään. Naiset inhoavat toisiaan, mutta vähitellen tietty oppivat tulemaan toimeen ja oppivat uutta toisiltaan. Kuulostaa tuhat kertaa nähdyltä vai mitä? Sarjaa kannattaa kuitenkin katsoa. Kerron miksi.
ÄRSYTYS: Hahmot ovat täysin kliseisiä: rikas tyttö, köyhä tyttö, boratmainen itä-eurooppalainen kokki, hössöttävä aasialainen, söpö nörttirillinen kaveripoikaihastus…
Sarjan henkilöhahmot ovat lähtökohtaisesti kaikki aika ärsyttäviä ja mokailevia, eli aitoja. Päähenkilöinä on työläisjuuristaan ylpeä ja veemäinen Brooklynin neito Max (Kat Dennings), joka painaa töitä kahvilassa ja hienostorouvan lapsenvahtina. Työkaveriksi kahvilaan tulee miljoonansa yhtäkkisesti menettänyt bimbo mutta raha-asioissa skarppi Caroline (Beth Behrs). Max on vapaa-ajallaan oiva leipuri ja Caroline keksii siitä liikeidean, joka sitoo lopullisesti naisten kohtalot yhteen.
Suurin osa jaksoista käsittelee Maxin ja Carolinen näkemyseroja ja äkillistä, koko elämän sotkevaa henkilökohtaista konkurssia. Lama-aihe tuntuu ajankohtaiselta tänä päivänä. Parasta on se, kuinka sinnikkäästi naiset näkevät paremman tulevaisuuden.
ÄRSYTYS: Jahas, jälleen yksi komedia, joka sijoittuu New Yorkiin. Mikä pahinta: Williamsburgin hipsterikaupunginosaan
Hipsterit eivät ole sarjassa pääosassa, vaan vitsien aiheena (aika vanha vitsi, totta). Sarjassa korostetaan kuilua Brooklynin arjen ja Manhattanin hienostoelämän välillä ja ylistetään tavallista, arkista elämää. Yksi parhaista hahmoista on tyhjäpäinen hienostorouva, jolle Max työskentelee lastenhoitajana.
ÄRSYTYS: Sarjan päähenkilöt ovat nättejä naisia. Päätarkoituksena on etsiä heille avoimies vai mitä?
Ei. Naiset haluavat perustaa yhteisen yrityksen, eivät perhettä. Treffielämä on (ainakin toistaiseksi) sarjassa sivujuonne, jota ei käsitellä kuin muutamassa jaksossa. Virkistävää on myös, että sarjan naisia ei voi nähdä minkäänlaisina tyyli-ikoneina. Molemmilla on kammottava kampaus ja Maxin viininpunaisessa huulipunassa on tosi väärä ysäriviba. Puvustus on erittäin epäinspiroiva: molemmat ovat lähes läpi jaksojen rumissa sinapinkeltaisissa kahvilan työasuissa.
ÄRSYTYS: Naisia jotka puhuvat rivoja – no hui hui! Niin nähty Sinkkuelämässä ja Morsiusneidoissa.
So what? Sarjan vitsit ovat meheviä ja ronskeja heittoja isketään sopivan yllättävällä tempolla. Tyhjätaskut ei ole söpöilevä eikä tyttömäinen ja iskee sekä miehiin että naisiin. Varoituksen sananen silti: jos miespuolinen asuinkumppanisi vihaa Sinkkuelämää, ei hän varmaan lämpene Tyhjätaskuillekaan.
ÄRSYTYS: Taas yksi naisten ystävyyden ylistys -sarja siis?
Sarjan jännite syntyy siitä, että päähenkilöt eivät ole kavereita, vaan pyrkivät tulemaan toimeen olosuhteiden pakosta. Kaikkien frendisarjojen jälkeen se on virkistävää. He ovat kuitenkin reiluja toisilleen ja tekevät töitä yhteisen tavoitteen eteen – konditorian perustaminen ratkaisisi molempien rahahuolet. Ja ehkä he vielä ystävystyvätkin?
Tyhjätaskut Subilla keskiviikkosin kello 20