Ehkä hiukan kärjistetty väite tuo ylempi, mutta tältä ainakin tuntuu nyt. Epäreilua.
Haluan näin alkuun hiukan pohjustaa tilannetta.
Olen ollut ulkomailla, EU-maassa, töissä n. vuoden. Muuttin takaisin Suomeen muun muassa hakemaan opiskelupaikkaa, hakemaan työpaikkaa ja noh ihan vaan koska halusin tulla takaisin.
Koko Kela-viidakko ja tukihässäkkä on minulle mysteeri. Harvemmin olen tukia tarvinnut, koska olen ollut työelämässä, mitä nyt vuoden opiskellessa sain opintotukea. Olen siis aloittanut työnteon jo ollessani 14-vuotias tyttö tehden pidempiä ja lyhyempiä kesätöitä ja vanhempana sitten ihan vakituisessa työpaikassa. Eli suhteellisen nuoresta asti olen aimo summan palkoistani myös Suomelle veroja maksellut. Vaikka harmittaakin, että palkasta lähtee niin suuri lohkare veroihin, olen silti kiitollinen, että meillä Suomessa on muun muassa ilmainen koulu ja terveydenhuolto sekä voin esimerkiksi luottaa siihen, että jos sattuisi niin ikävästi käymään, että joudun työttömäksi, niin en joudu automaattisesti kadulle. On siis ihan hienoa asua Suomessa.
Se, mikä minua harmittaa on ihmiset, jotka käyttävät tälläisiä tukia ns. hyväkseen. Nyt esimerkkinä ihmiset, jotka elävät Kelan työttömyystuella, eikä työkyvystä ja muista valmiuksista huolimatta halua hakeutua työelämään tai kouluttautua, sillä tuella eläminen on kannattavampaa (tai kuten asian hiukan kärjistetysti muotoilin v*tutus kimpaannuksissani, ”saa rahaa samalla, kun sohvalla pieree ja kaivaa napaa”). Haluan vielä korostaa, että työttämyystuet on hieno asia ja en syytä ketään työttömyystukea tarvitsevaa. Mutta tarkoitankin nyt ihmisiä, jotka näitä tukia tarvitsee, en ihmisiä, jotka tahalteen jättäytyvät työttömäksi ja joilla ei ole mitään halua tai aikomusta palata työ- tai opiskeluelämään. Yksi syy miksi en myöskään syytä ihmisiä, jotka tarvitsevat työttömyystukea, on se, että tällä hetkellä minä olen valitettavasti sellainen ihminen.
Minä en kuitenkaan ole oikeutettu sitä saamaan.
Nyt Suomeen muuttaessa täyttelin liput ja laput ja kaavakkeet koskien takaisin maahanmuuttoa. Kun sitten tuskastelin, että mitä hemmettiä minä nyt tällä ajalla teen kun haen töitä, mutta minulla ei ole tuloja mistään ja en haluaisi loppu säästöjäni kuluttaa. Äitini sanoi topakasti, että minun pitää hakea Kelalta työttömyystukea, koska juurin tälläisiä hätätapauksia varten ne on tehtykin. Emmin asiaa hetken. Jostain syystä minua vähän hävetti. Hävetti myöntää, että tarvitsen rahallista tukea. Mutta miksi hemmetissä sitä pitäisi häpeillä? Jos apua tarvitsee ja sitä varten on tehty tuet, joita voi hakea ja olenhan minä kansalaisena nätisti verojakin mm. tätä hyvää systeemiä ylläpitääkseni maksellut, niin miksi en sitä nyt hyödyntäisi. Ilmoitin itseni siis työttömäksityönhakijaksi ja hain työttömyyspäivärahaa.
Kun soitin Kelalle kysyäkseni kauan tämä hakuprosessi kestää, sain vastauksen, että noin 2-3 viikkoa maksimissaan. Mutta minulle ei voida laittaa papereita vetämään kun minulla ei ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Vielä. Parin puhelun ja selvittelyn jälkeen sain kuulla jymy-yllärin. Se, että saan oikeuden kuulua taas Suomen sosiaaliturvanpiiriin voi helposti viedä 3 KUUKAUTTA. 3 (siis kolme!) kuukautta saan odotella, muuttaessani toisesta EU-maasta takaisin kotimaahani, että saan samat oikeudet kun minulla oli 11 kuukautta sitten.
Olin aivan häkeltynyt. Eli minulle olisi ollut helpompi ja halvempi esimerkiksi jättäytyä työttömäksi jo tuolloin 11 kuukautta sitten, mölliä sisällä eikä lähteä kauppaa pidemmälle kotoa. Se, että halusin muuttaa ulkomaille, parantaa kielitaitoani, nähdä maailmaa ja tehdä töitä toisessa maassa kostautuu minulle nyt.
Ja voisi kuvitella, että sosiaaliturvan takaisin palautus suomalaiselle ei olisi kovin pitkä ja vaikea prosessi. Jos taas vika on siinä, että Kelalla ei ole resursseja, niin miten muut tuet voi saada parissa viikossa ja niiden käsittelyprosessiin löytyy resursseja, mutta sosiaaliturvan palauttamiseen ei?
Jotenkin homma tuntuu aivan nurinkuriselta, ulkomaille muutto kävi helposti ja kivuttomasti, mutta takaisin Suomeen muutossa jahkaillaan, joko minulle voidaan antaa samoja oikeuksia takaisin.
Eniten tässä ärsyttää se, että koen olevani suomalainen, en ole sitä kyseenalaistanut ulkomailla asuessakaan, olen ollut ”vastuullinen kansalainen” ja luottanut, että koska olen maksanut korkeita veroja, niin saan tulevaisuudessakin nauttia Suomessa opintotuista, työttömyystuesta, sairauspäivärahasta jne jos siis niitä ikinä tarvitsen. Ehkä olen tämänkin asian ottanut vähän itsestäänselvyytenä.
Mutta näin pikku vinkkinä, Suomella ei ole mitään ulkomaille muuttoa vastaan, mutta takaisin paluu voikin olla vähän kinkkisempi juttu.
