Nukkumaanmenoaika meni hei jo!

Päätinpä sitten tänä yönä, että ”Hei tää on just se oikee aika alkaa kirjottaa sitä blogia”. Typerä tyttö.

Olen jo jonkin aikaa ollut vähän pyörällä päästä elämäni kanssa. Päätin, että paras tapa jäsentää ajatuksia on alkaa kirjoittamaan päiväkirjaa. Harmi vaan, että minä ja päiväkirjat ei koskaan oikeen olla tultu juttuun. Annan nyt siis mahdollisuuden blogille. Tämä saattaa toimiakin.

Tämä on siis ”päiväkirjani” ihan eka kirjoitus. Pienet sille!! Annapa kun kerron pähkinänkuoressa missä mennään just nyt:

Muutin Edinburghiin noin kuusi kuukautta sitten. Ihana paikka! Suosittelen tekemään reissun tänne, jos ei vielä täällä ole käynyt. Olen siis viihtynyt hyvin… Suhteellisen hyvin. Nyt tosin tuntuu, että kuherruskuukauteni uuden kotikaupunkini kanssa alkaa olla ohi. Toivon, että löydän pian kadotetun rakkauteni Edinburghia kohtaan uudelleen. Sillä väliin poden minimaalista koti-ikävää sekä haaveilen reissusta Austaliaan.

Olen aika ailahteleva mimmi. Mielialani käyvät aikamoista vuoristorataa. Joskus olen onneni kukkuroilla ja innostun kaikesta, kun taas välillä vaivun todella synkkiin ajatuksiin. Nämä synkkät hetkeni ovat merkittävä tekijä blogini aloittamiselle. Nyt pystyn aina palaamaan kirjoituksiini ja osoittamaan itselleni, ”Katto nyt!! Tollon ja tollonkin pidit hauskaa. Ja näinkin fiksusti ja positiivisesti olet joskus ajatellut”. Ehkä opin itseltäni jotain.

Yritän siis kirjoittaa mahdollisimman aidosti ja rehelliseti elämästäni ja ajatuksista tänne. Yritän unohtaa sen piiiikkuisen seikan, että kuka tahansa saattaa eksyä lukemaan höpinöitäni.

 

 

Kello on nyt kuitenkin kaksi yöllä. Ja huomenna on aikainen aamu. Aivot on aivan muussia ja kirjoittaminen sitäkin hankalampaa. Huomenna pääsen leikkimään kajakilla. JA korkkaamaan uuden, upean, KELTAISEN sadettakkini. En malta odottaa!!!

Hyvää yötä!