Lukemisen iloa

 

Neljä kuukautta vanha tyttäreni nauttii jo lukemisesta. Uskokaa pois, nauttii se! Lukiessani pikku-Koo räpeltää sivuja, ”lukee” itse ääneen ja istuu onnellisena sylissäni tuijottelemassa värikkäitä kuvia.

Luemme kovakantisia kirjoja, koska niitä vauva voi rauhassa kosketella ilman paperihaavoja tai repeileviä sivuja. Suosikkejamme ovat lorulliset kirjat, kuten äitiyspakkauksen mukana tullut Pikku poron päivä (Tittamari Marttinen). Mieheni, eli iso-Koon mielestä tässä kirjassa parasta on se, että lorut voi lukea sekä suomeksi että ruotsiksi. Kielikylpyä heti pienestä saakka, heh.

Uutena tulokkaana perheeseemme saapui tänään Räpy ja Viti ulkoilemassa -kuvakirja (Kirjalito), jonka hahmoja voi liikuttaa. Sepä vasta olikin pikku-Koon mielestä huisin jännää! Saa nähdä, kuinka pitkään hahmot ovat kiinni kirjassa… Tarina ei ole kaksinen, mutta kuvat ovat kivat.

Saattaa olla, että pikku-Koo pitää kirjoista, koska minä pidän lukemisesta. Mutta oli syy mikä tahansa, tätä aiomme jatkaa. Joka ikinen päivä.

Nyt kun vielä löytyisi oikeasti hyviä kirjoja, kauniilla kuvilla ja hyvällä suomen kielellä. Vinkkejä otetaan vastaan!