Odota, äiti leikkii nyt

Kun saimme rakenneultrassa kuulla, että odotamme tyttöä, olin helpottunut. Minä tunnen tyttöjen jutut. Osaan leikkiä tyttöjen leikkejä (myös niitä, joihin liittyy kiipeily, etanat ja leikkipyssyt) ja ymmärrän, miten tärkeä asia on juuri oikeat sukkahousut. Ymmärrän jotakin tytön seksuaalisuuden kehityksestä ja mielen ailahteluista.

Ensimmäisen vuoden aikana en juurikaan päässyt toteuttamaan itseäni leikkien, mutta nyt riemukseni olemme päässeet kehityksessä jo leikkiasteelle. Lattialta löytyy kaikkien muiden romujen lisäksi äidin riemuksi kasa legoja ja Muumitalo hahmoineen. Ei siis vielä barbeja, mutta kyllä minä tämänkin hanskaan. Vai hanskaanko?

”Katso, äiti rakentaa näille lego-ukoille talon. Älä nyt hajota sitä, kun äiti rakentaa. No höh, se oli eläintarha.” ”Muumimamma leipoo täällä keittiössä pannukakkuja ja Niiskuneiti kerää kukkia pöytään. Ei ei ei, ei sitä taloa voi nyt kaataa.”

Tosiasiassa tilanne ei ole ihan näin kamala. Tai no, minun tekisi mieleni jatkuvasti kieltää tyttöä sotkemasta leikkejäni, mutta onneksi pystyn suurimmaksi osaksi malttamaan mieleni. Tytön mielestä hauskinta kun on hajota ja hallitse -leikki.

Jos tässä malttaisi odottaa vielä hetken. Ja leikkiä niitä ihania leikkejä tytön päiväuniaikaan.