Olisiko sittenkään kannattanut rokottaa?
Olen noudattanut vauvani kanssa sokeasti Suomen rokotusohjelmaa ja ottanut kiltisti kaikki meille tarjotut piikit sen enempää kyseenalaistamatta. Yhdestä rokotteesta ajattelen kuitenkin nyt, että olisiko sittenkin pitänyt jättää välistä.
Tuo rokote on rota, joka on tullut kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2009. Rotavirusrokote annetaan nykyään kolmeen otteeseen suun kautta. Ajattelin automaattisesti, että sehän vasta on hyvä! Ei piikkiä, ja nyt vältytään siltä kamalalta taudilta, joka vie vuosittain vauvoja sairaalahoitoon.
Ensimmäinen erä kuukauden iässä aiheutti hetkellisiä vatsanväänteitä, samoin toinen pari kuukautta myöhemmin. Ei kuitenkaan hirveän pahoja, joten uskalsimme ottaa viimeisimmänkin tehosteen. Se saatiin puolitoista viikkoa sitten viisikuukautisneuvolassa.
Perjantaina annettu rokote aiheutti meille unettoman lauantain ja sunnuntain välisen yön reilu viikko sitten. Pikku-Koo huusi koko yön ja kannoimme häntä vuoron perään. Tämä olikin ensimmäinen yö, kun näin on käynyt koko vauva-aikana. Lapsi itki kipujaan ja piereskeli kauhean hajuisia pieruja. Kivut jatkuivat muutamana yönä, mutta onneksi lievempänä.
Vaikka rokotteesta on jo yli viikko, meillä kärsitään vieläkin sen haittavaikutuksista. Lapsi piereskelee enemmän kuin raavas mies, ja paripeiton alla leijailee jatkuvasti kauhea katku. Ihan oikeasti, hän haisee kamalalle. Ja se kakka, huh. Tänään sitä on siivottu jo kahdesti. Vetelää ja hirveän hajuista.
Iso-Koon kanssa keskustelimme viimeksi eilen rokotteen tarpeellisuudesta. Samaa pohti ystäväni, jonka vatsakipuinen vauva oli saanut hirveät oireet jo ensimmäisestä erästä. Hän on nyt kahden vaiheilla tehosteiden kanssa.
Mistä sairastumisriskin tietäisi?
Sunnuntain Aamulehdessä puhuttiin rokotteista Aila Koskenniemen koko sivun jutussa Pohdi riskiä sairastua tautiin ennen kuin otat rokotteen (9.12.2012). Jutussa puhutaan aikuisten rokotteista, mutta sivutaan kainalojutussa myös rokotusohjelmaa.
Jutussa THL:n ylilääkäri Tuija Leino kehottaa ihmisiä pohtimaan ennen jokaista rokotetta, onko sairastumisriski niin suuri, että sen ottaminen kannattaa. Hän muistuttaa, että myös rokotusohjelman rokotteet ovat vapaaehtoisia. Mistäs minä tietäisin, miten suuri riski lapsellani on saada esimerkiksi juuri rotavirus?
Erityisasiantuntija Kari S. Lankinen kuitenkin sanoo jutun lopussa sen, minkä itse toivoisin olevan totta.
– Hyötyjen ja riskien puntarointi on tehty vanhempien puolesta niissä rokotteista, jotka kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan.
Silti aion pohtia mahdollisen seuraavan lapsen kanssa kahdesti ennen rota-rokotteen ottamista.
