Terveisiä Berliinistä!

Ne postissa saapuneet avaimet kävivät tällaiseen oveen. Sen takaa löytyi monta huikaisevan korkeaa huonetta, mutta ennen kaikkea sänky, johon pedata lakanat ja komero, johon ripustaa vaatteensa. 

Kun sen kaiken olin tehnyt, istuin alas ja ihmettelin. Huomasin, että pää ei ollut ehtinyt vaihtaa maata samaan tahtiin muun kropan kanssa: olin vielä henkisesti siellä eilisellä perunapellolla. Kävin suihkussa huuhtelemassa iholta viimeisetkin mullanrippeet, hain lähikaupasta kassillisen evästä ja kahden euron luomuvalkkarin. 

Söin, oikaisin jalat ja totesin, että kyllä se tästä. Tämähän on Berliini.  

Palataan huomenna, kun palikat ovat taas vähän enemmän oikeilla paikoillaan. Villiä lauantaita, pupuset.