Sadesunnuntain haahuilua ja brunssiähky

Sillä aikaa kun Suomessa on ilmeisesti nautittu kaikkien aikojen hellesunnuntaista, on Berliinissä värjötelty sateessa ja tuulessa. Ei siis ihan paras keli suunnata Mauerparkin kirppikselle, mutta siellä kuitenkin kävin ja muistelin haikeana viime kesää. Nyt ei tehnyt mieli oikaista itseään märälle nurtsille. En kuitenkaan vaipunut epätoivoon vaan pakenin sadetta kirppiskahvilan katoksen alle. Fetajuustoleipä oli hyvää ja kahvi niin vahvaa, etten ehkä nuku viikkoon.

Eli just hyvää.

Ja kahvilan stereoissa soi U2:n Sunday Bloody Sunday, tietenkin.

Päätin sitkeästi jatkaa valitsemallani tiellä ja huristelin ratikalla toiselle sunnuntaikirppikselle, Boxhagener Platziin Friedrichschainiin. Osa myyjistä oli kai säikähtänyt sadetta mutta suurin osa päivysti vielä sitkeästi kojuissaan. Eräs pariskunta tosin taisi olla kiinnostuneempi keskinäisistä huomionosoituksistaan (lue: kielareista) kuin kaupanteosta. Eläköön rakkauden kesä 2013! 

Esteri, tuo sateen ehtoisa jumalatar soi antejaan sen verran reilulla otteella että katsoin parhaammaksi pelastautua puiston kulmalla sijaitsevaan ravintola Elfidaan. Paras aika vuodesta-blogin Stella on ylistänyt kyseistä paikkaa Berliinin brunssitaivaaksi kerran jos toisenkin, eikä turhaan. Aivan helvetin hyvää. Pöydät notkuivat salaateista, juustoista, leikkeleistä ja hedelmistä, jälkiruokia unohtamatta. Lämpimät ruoat olivat pieni pettymys, toisaalta ne ovat sitä melkein aina, paikasta riippumatta. Milloinkohan opin, että ne voi myös ohittaa? Kukaan ei tule vaatimaan minua siitä tilille. 

Elfidan hinnat olivat myös vähintäänkin kohtuulliset. Söin itseni tärviölle ja tilasin juomiksi appelsiinimehun ja lasillisen skumppaa, loppulasku 13,60. Danke schön. 

Suosittelen siis lämpimästi! Nyt taidan ottaa pienet ruokalevot, oitä.