Baby Shower
11.2.2017 //
Mulla oli tammikuun alussa ensimmäinen äitiyslomaviikko lopuillaan, tylsistyminen huipussaan eikä perjantai-illan viettoon sen suurempia suunnitelmia. Lähdin kamu kyydissä käymään porukoilla, muru lähti kaverinsa kanssa saunomaan ja sisko tilasi kyydin kylän suuntaan. Ihmettelin vain miten hän saa kyydin vielä porukoilta kahden tunnin päästä takaisin kotiin!
Huristeltiin takaisin kotiin päin ja sisälle kävellessä ihmettelin miks meidän oven edessä on ilmapallo lumihangessa – ehdin jo syyttää kaverin poikaystävää jekusta. Koti ovesta sisälle päästyäni huusin innokkaasti että miksi meillä on ilmapallo lumihangessa ja että onko pojat päättäny tulla saunomaan sittenkin meille.. kunnes tytöt kipittää skumppalasit kädessä eteiseen vastaan. Olin sanaton, yllätyin täysin – Baby Showerit! Olin siis niellyt muutamat valheen poikaset pitkin viikkoa sekä viimeiset vielä kotipihaan kaartaessa, hahaa.
Viikolla olin ajatellut ohimennen hieman ristiriitaisesti haluaisinko moisia pippaloita ja epäilin samalla järjestäisikö niitä kukaan, joten en osannut odottaa että mut yllätettäisiin! Tässä kun olen hiukan vanhentunut, niin olen huomannut itsessäni sen että pidän enemmän siitä kun saan antaa toiselle jotakin. Jollakin tapaa tunnen syyllisyyden tunnetta jos joku antaa minulle jotakin. Takaraivossa pompsahtaa ajatus kuinka voisin korvata tämän tai olenko toden teolla toiminut niin että ansaitsen huomion.
Tytöt eteisessä skumppalasit kädessä oli positiivinen järkytys. Oli häkellyttävää seisoa siinä täysin yllätettynä keskipisteenä – kaikki oli tehty valmiiksi minua ja junioria ajatellen. Pöydässä oli syömistä ja juomista, suolaista ja makeaa sekä kynttilöitä ja vaippakakku. Päässä vilisi ajatuksia siitä kuinka he ovat tätä suunnitelleet ja nähneet vaivaa. Samalla huvitti ajatus siitä kuinka murukin on ollut juonessa mukana ja varmasti ponnistellut salaisuuden kanssa!
Rohkeasti on pitänyt edetä tätä matkaa ja sen mukana tulleet tunteet ja monet ajatukset on täytynyt kohdata. Oli mahtavaa istahtaa tyttöjen kanssa istumaan iltaa ja höpöttelemään kaikenmoista tietäen samalla että he elävät mukana tässäkin elämäntilanteessa!
Tämän hetken voin laittaa tunnelaatikkoon, joka syrjäyttää negatiivisia tuntemuksia ja helpottaa varmasti unohtamaan nopeammin osan huonommista hetkistä tällä matkalla. Ilta oli kuin pieni time out, joka muistutti matkan positiivisuutta. Se toimi täydellisenä vastapainona ja asioiden ääneen sanominen sekä katsominen eri kantilta myös toi helpotusta lähteä odotuksen loppusuoralle.
Alimman kuvan kirjekuori sisältää veikkauksia vauvan syntymäpäivästä, pituudesta, silmien väristä sekä kamujen terkkuja meille. Kuori on pakattu laukkuun joka lähtee mukaan sairaalaan ja aion katsastaa tulokset piakkoin kunhan juniori on saatu päivän valoon.
Baby Shower iltana viikkoja laskettuun aikaan oli jäljellä tasan kuusi. Nyt jäljellä on kuusi päivää. Olo on mitä on ja toiveet ovat tällä hetkellä melko vähissä. Niitä on nimittäin yksi ja kiteytän sen lauseeseen: Tulisithan jo, juniori.