Jasper 1v
Niin aika taas huristeli ja marraskuun alussa saatiin vauvavuosi pakettiin. Nythän Jasper on jo pari kuukautta päälle vuoden. Hän tavaa helppoja sanoja. Esimerkiksi ”pappa” tulee selkeästi sekä huiskutellessa ”heihei”. Hän katsoo monessa mallia isommilta, mutta toisena hetkenä etenee kaikessa rauhassa kenenkään huomaamatta ja keksii omia tempauksia. Tällä hetkellä bestien bestiä on pöydälle kiipeäminen ja isoveikan kanssa rymyäminen. Tämä veitikka näyttää tunteensa sekunnissa. Jos hän vaatii jotakin, hän osoittaa kädellä ja sanoo ”anna”, mutta jos tahto ei mene läpi tai muuten vaan suututtaa, niin se kyllä kuuluu. Isosti kiljumisena. Joka tapauksessa hurmurien hurmuri!
1v-synttärit juhlittiin marraskuun lopussa, kutistetulla vieraslistalla sekä porrastetuilla vierailuilla. Teemana oli panda. Meitsi taas nautti suunnittelusta ja leipomisesta ym. Tosin näinä hetkinä liikkeellä olevat pöpöt loi epävarmuutta sen suhteen, ettei voinut olla yhtään varma ennen juhla-aamua terveenä olijoista. Suurin osa vieraista kuitenkin kävi juhlapäivänä kylässä ja loputkin kutsutut ovat sen jälkeen jo vierailleet. Itse olen Jasperin kanssa pitänyt kärkeä meidän perheen flunssaoireissa ( ja koronatestien määrässä) menneen syksyn ja alkutalven.
Koristeita alkaa olla jo oiva pataljoona kaapissa. Niistä oli helppo kikkailla musta-valkoiseen teemaan sopivia. Panda-pallotornin tilasin partykingiltä ja eukalyptuksen oksat kipaisin juhla-aamuna kukkakaupasta. Täytekakun sokerimassa koristeet tein muutamaa viikkoa ennen ja muffinsien koristetikut tilasin ulkomailta. Melko pieniä hankintoja ja tekoja ennen varsinaisia leipomisia ja koristeluita.
Tarjoiltavia ei taaskaan jäänyt isoja määriä, vaikka vieraslista oli muita synttäreitä pienempi. Suolaisina tarjottavina oli voileipäkakkua, kinkkupaistoksia ja riisipiirakoita munavoilla. Makeana kaksi eri täytekakkua, omenapiiras, keksejä sekä amerikkalaiset muffinsit. Nam, onneksi kohta taas juhlitaan.. ja herkutellaan!
Lahjoja tuli maltilla. Oli perus vaatteita, astioita, pari lelua, magneettionkipalapeli, toppalakki, lumilapio ja sen semmoista. Sitten oli lahja, jota ei kuka vain saa. Toinen mummuista oli tehnyt Jasperille oman pienen ruisleivän. Miten söpö ja ihanan idea! Hän tunnisti heti leivän omakseen ja maistoi.
Juliukselle päivä oli kasvunpaikka. Miten kun yksikään lahja ei ollut hänelle? No, suht kivuttomasti meni. Hän avusti pikkuveikkaa avaamaan paketteja ja neuvoi esimerkiksi laulavan kirjan käytössä. Lisäksi hän ulkoilemaan mennessä ”vähän lainasi” upouutta Jasperin lumilapiota. Ei olekaan pitkä aika kun meillä juhlitaan jo 4-vuotis synttäreitä, ollaan yhdessä Juliuksen kanssa suunniteltu juhlia. Häneltä satelee toiveita päivään, tähän asti kun tämä mama on noukkinut lempparijuttuja arjesta ja kasannut teemoja niiden mukaan.
