Masukipsi pikku prinssistä
24.1.2017 //
Vauvamasun kipsaus herättää erilaisia mielipiteitä. Monikaan ei kommenteista päätellen pidä tätä kovin käytännöllisenä jatkon kannalta sen säilytyksen suhteen. Toisaalta ymmärrän pointin. Lähestyn kuitenkin asiaa nyt sen kannalta miksi itse halusin tämän tehdä.
* Luulen, etten tule ikävöimään masua ainakaan sen koon puolesta. Tahdon muiston tästä ajasta ja tämä toimii hyvin muistutuksena siitä minkäkokoisen masun kanssa sitä on hetken elänyt.
* Aikani on käynyt pitkäksi kotona ollessa, joten kipsin suunnittelusta olen saanut loistavaa ajanvietettä. Lisäksi oli piristävää viettää ilta siskon kanssa tätä tehdessä eikä koristelukaan vaatinut isoja voimia.
* Tämän pointin nostaisin muiden ohi: tykkään äärettömän paljon laittaa kotia ja tämä toimii täydellisenä sisustuselementtinä vauvan huoneessa. Siellä kipsi mahtuu olemaan pitkän tovin. Ihastuin lopputulokseen niin paljon että luulempa etten helpolla tästä henno luopua ja näin ollen veistokselle löytyy paikka vauvan huoneen hyllynkin jälkeen.
* Kun asiat onnistuu niin palkintona on hyvä fiilis. Tässä tapauksessa lopputulos on onnistunut ja sen myötä mielikin on hyvä 🙂
Teimme kipsin raskausviikkojen taittuessa viikolle 34. Luonnollisesti masu on kasvanut tämän jälkeen ja näin ollen se ei ole muhkeimmillaan veistoksessa. Merkitsin kuitenkin viikot kipsin sisäpuolelle ja tärkeimpänä pidän sitä että saatiin kipsi tehtyä ja sen myötä olen saanut päiviini täytettä. Myöskin kodin sisustus on taas yhtä kohtaa valmiimpi!
Itse veistoksen tekeminen oli helppoa ja aikaa kokonaisuudessaan kului noin puolitoista tuntia. Paketissa oli reilusti tarvikkeita. Suojapeite oli reilun kokoinen ja sillä sai vessan suojattua kauttaaltaan. Siivous valmiin työn jälkeen oli vaivatonta, kun suojapeitteen veti nurkista kasaan ja nosti muovipussiin.
Viidellä kipsirullalla sai useamman kerroksen veistokseen, joten lopputulos on tukeva. Pakkauksen ohjeisiin tein sen verran poikkeuksen, että en laittanut vaseliinia iholle vaan pyöritimme elmukelmua pari kierrosta kropan ympäri.
Kerron lyhkäisyydessä kipsauksen etenemisestä.
* Aloitimme leikkaamalla kipsirullista sopivan mittaisia suikaleita. Suikaleet olivat kyljestä kylkeen pitkiä ja luonnollisesti keskellä masua pidempiä kuin ylämasun tai rintojen kohdalla.
* Tämän jälkeen suikaleet kastettiin yksitellen taikinakulhossa veteen pitäen yllä ripeä, tasainen tahti mutta rauhalliset liikkeet. Pakkauksessa oli hyvät ohjeet esimerkiksi siihen kuinka välttää sen ettei kipsisuikale pääse kierteelle. Etenimme ylämasulta alamasuun ja sen jälkeen rintojen päälle laskeutuen sieltä alas niin monta kierrosta kunnes suikaleet pinosta oli käytetty.
* Viimeisiä kerroksia laitettaessa alimmat olivat jo kovettuneet ja veistos alkoi pikkuhiljaa irtoamaan kropasta. Istuin vartin valmis kipsi sylissä, jonka jälkeen vein sen saunan lauteille kuivumaan. Pari kertaa illan aikana tarkistin, että kipsi pysyy muodossaan eikä lähde levenemään sivuille.
Kipsi kovettui lopulliseen muotoon vuorokaudessa. Hioin sitä kuitenkin vasta viikon päästä. Kevyellä hionnalla otin siitä muutamat kohoumat pois.
Koristelun tahdoin pitää yksinkertaisena. Päätin jo ennen tarvikkeiden hankkimistä, että kipsiin painetaan murun käden jäljet ja leveä nauha tulee kruunaamaan veistoksen.
Kädenjälkien painaminen yksinkertaisuudessaan toteutettiin niin että muru laittoi kertakäyttöhanskat käteen, otti sormen päällä harmaasta seinämaalipurkista maalia ja hieroi käsiää yhteen. Nostin kipsin hänen syliin ja hän painoi kädet masun sivuille.
Lisäsin kädenjälkiin seuraavana päivänä harmaata, glitteristä askartelugeeliä.
Vaaleansinisen nauhan kävin ostamassa ja liimasin nauhan häntään pari ketjullista pieniä timantteja. Nauha menee kokonaisuudessaan kipsin ympäri, ja on takapuolelta kiinni liimalla molemmissa kyljissä.
Olen pitänyt sosiaalisessa mediassa matalaa profiilia vauvan sukupuolesta, sillä kaikki lähipiiristä ei tahdo sitä tietää. Nyt kuitenkin tuon asian julki toivoen samalla että halukkaat suodattaa tämän tiedon vielä muutaman viikon. Ultrakuviin luottaen meille on tulossa pikku prinssi – sen perusteella on kipsiin nauhan värikin valittu.
Olen todella tyytyväinen siihen miten hyvin onnistuimme kipsin tekemisessä ja koristelukin toteutui aivan kuinka sen mielessäni olin suunnitellut!
Nyt vain kohti seuraavia projekteja,
Tyde