Mistä päivään lisää tunteja?

Lähiviikkoina on ollut tuhat rautaa tulessa. Tänään olen yhtä hammasta kevyempi. Niinpä istun kylmäpussi poskella tämän päivän kotona joten ajattelin nyt pikaisesti kertoa mitä meille kuuluu?

Kesä yllätti ja saapui hyvissä ajoin. Se toi töihin melko vilskeen. Iltatöitäkin on ollut, joka puolestaan luo tietyt haasteet vapaa-ajan suunnitteluun ja vaatii myös kotoa panostusta sekä joustoa. Tykkään työssäni haastaa itseäni ja on mielenkiintoista aina satunnaisesti testata kuinka suoriutuu paineen alla. Kun töitä on painanut täysillä, on sitten mukava nauttia lomasta kun sen aika on.

Kiireen hetkinä on viisasta osata löysätä toisesta päästä. Omalla kohdallani olen melko rankasti karsinut viikko-ohjelmaani. Tai oikeastaan asiat on täytynyt vain laittaa oikeaan järjestykseen. Yksi mistä olet irrottautunut on tämä blogin päivittäminen. Vaikkei se miellyttävä päätös ole ollutkaan.

Lumien sulettua to do -listalle tuli piha hommat ja pihan laittoon ideoita mulla olisi tusinan verran. Niitä on aikaa kuitenkin toteuttaa pikku hiljaa pitkin kesää, joten en stressaa. On kuitenkin tärkeää pitää tasapaino töiden ja kaiken muun kanssa. Pihatöissä näkee työn jälkeä heti ja ulkoilma on täydellistä toimistotöiden vastapainoksi.

Viime kesänä Julius oli vielä niin pieni eikä viihtynyt terassilla köllöttämässä, joten pihatyöt jäi todella vähäisiksi. Nyt kun Julius viihtyy paremmin ulkona kuin sisällä, on iltaisin helppo lähteä puuhaamaan ulos yhdessä. 

 

 

Kaiken kevät ja kesä hössötyksen lisäksi otin itseäni niskasta kiinni pari kuukautta sitten. Kevättalvella Juliuksen vauvavuosi oli takanapäin ja kun Juliuksen hoitorutiinit sekä meidän arki tasaantui, rohkenin jääkiekon rinnalla takaisin salitreenien pariin. Kamun innoittamana aloitin säännöllisen salitreenaamisen.

Pian on takana seitsemän viikkoa uudella ruokavaliolla sekä vaihtuvilla salitreeneillä. Tuloksia on tullut ja kokonaisfiilis paranee viikko viikolta. Pienesti ainakin omalla kohdallani on havaittavissa pientä turnausväsymystä. Toki se kuuluu asiaan, mutta pitäisi vaan muistaa mistä on lähtenyt ja olla ylpeä siitä missä on jo onnistunut. Toisaalta nälkä kasvaa syödessä ja kovasti on ollut tapetilla myös miten sitten juhannuksen jälkeen jatketaan.

Palaan myöhemmin vielä dieettifiiliksiin. Nyt lähden jätskikipolle hakemaan helpotusta jomottovaan hampaan koloon.

Aurinkoista viikkoa!