Pienemmäksi isommaksi: OSA 2
Dieetin sisältöön en tarkemmin mene, mutta kerron matkasta muuten. Aloittaessa tähtäimessä oli juhannus ja aikaa siihen 10 viikkoa. Tavoitteenani oli pudottaa painoa ja samalla pitää huolta lihasmassasta.
Nyt istun tässä kirjoittamassa. Juhannusviikko ja kymmenen viikkoa dieettiä ovat takana päin. Uskomaton miten nopeasti aika loppujen lopuksi meni!
Alussa oli melkoine projekti suunnitella ateriat ja keittiössä kului päivisin jopa ärsyttävän pitkä aika. Tämä vaati talon miesväeltä jonkin verran kärsivällisyyttä. Ajallisesti ensimmäiset neljä viikkoa meni melko vaivatta, en edes huomannut päivien kulkua, kun sitä eli aterialta seuraavalle. Paino lähti ensimmäisestä viikosta lähtien laskemaan ja pudonneet kilot lisäsi itsevarmuutta.
Dieettiä en noudattanut 100-prosenttisesti. Oli repsahduksia, mutta ne olivat pääosin ruokaan liittyviä. Sairaana ollessa jäi lähes tulkoon kaikki syömättä ja tuli juotua limua. Dieetin aikana oli myös parit juhlat, joissa annoin itselleni luvan lipsua ruokavaliosta. Oli kuitenkin ilo huomata, että paino putosi silti. Kun kohtuudella syö eikä herkuttelu ole viikottaista, niin homma toimii.
Sokerikoukku ennen dieettiä oli melko armoton. Herkkuhimot eivät kuitenkaan vallanneet matkan varrella. Äitienpäivänä eli noin puolessa välissä projektia oli sallittu herkkupäivä. Etukäteen jännitti ja pidin haasteena, kuinka sitä osaa katkaista herkuttelun niin, ettei kaappiin jääneet karkit houkuttele liikaa. Yllätykseksi päivästä tuli aivan krapulainen olo ja kesti kaksi päivää, että sain olon yhtä freshiksi mitä se jo muutaman viikon oli. Huono olo sai vakuuttuneeksi siitä että karkkipussi ei ole vaihtoehto heikolla hetkellä.
Salitreenejä tein viikossa neljä, lisäksi kävin rullaluistelemassa ja vaunulenkeillä. On siis sanomattakin selvää, että aikaa ja panostusta tämä on vaatinut. Treenien kestot vaihteli viikkojen mukaan, ja osa treeneistä vei reilusti yli tunnin aikaa. Parin viimeisen viikon aikana väsymys otti otetta – niin fyysisesti kuin henkisesti. Koen, että henkisesti projekti on ohjaillut enemmän. Nyt kun 10 viikon jakso on takana, on hieman vaikea ollut irrottautua dieettimoodista ruokavalion suhteen. Takaraivossa koputtelee ajatus voiko niin ja näin syödä. Mitä jos osa kiloista pompsahtaa yhdestä herkkupäivästä takaisin? Valmennuksen aikana kuitenkin näitä fiiliksiä kävi läpi ja kun hommaan sai ohjeistusta, niin pystyi ja jatkossakin pystyy luottamaan ettei se niin mene. Herkkupäivä vauhditti menoa keskellä dieettiä, joten osasin nauttia myös juhannusviikonlopusta hyvän ruan ja herkkujen parissa ;)
Muutoskuvia en täällä julkaise, sillä vaatetta niissä ei ole sen vertaa päällä mutta pari fiilistelykuvaa laitan. Eniten muutosta tuli pakara / lantion seudulle sekä vyötärölle ja reisiin. Ylempi kuva on otettu pari viikkoa ennen loppua. Alemmassa kuvassa shortsit jotka eivät olleet viime kesänä kertaakaan jalassa, jee! Sitten tuloksiin numeroina.
Kiloja lähti kaikkiaan kahdeksan. Senttejä ympäri kroppaa kolmekymmentäkaksi. Ja yksi mikä on palkinnut paljon on ihmisten kommentit. Se kun he sanovat ääneen nähdessään muutoksia. Itse sitä on niiiiin turtunut peilikuvaan. Jopa muutoskuvia katsoessa olin vielä idiotti itseäni kohtaan. ”ei näissä mitään muutoksia näy”. Hyvä veto oli käydä bodymittauksessa ennen ja jälkeen dieetin. Tuloksia verratessa tuli uskoa, että on kropasta lähtenyt muutakin kun nesteitä.
Nyt saa ja pitää olla tyytyväinen tähän välisaavutukseen, täytyy höllätä ja nauttia kesästä vähän löysemmin. En kuitenkaan tahdo nähdä aloituslukemia vaa`lla tämän jälkeen ja luotan, että tähän astiset tulokset antavat tsemppiä jatkaa sitten syksymmällä kovemmalla tahdilla seuraavan valmennuksen parissa. Vielä on kuusi kiloa matkaa siihen mitä vaaka on näyttänyt kaksi vuotta sitten.
Aurinkoisin terkuin,
Tyde
ps. Kohta mä oon niin lomalla!