Mummi kuntosalilla YOLO-paidassa ja muita hahmoja

Harrastan edelleen hahmobongailua. Lyhyesti: kirjaan puhelimen muistioon mahtavia, erikoisia, ihania, viihdyttäviä ja liikuttavia ihmisiä, joita arjessani näen. Miksi? Miksei! Aiemmat postaukset voit lukea täältä ja täältä. 

Tässä viimeisimmät hahmolöydöt:

Pinkki kameleonttinainen. Pinkkitakkinen nainen hyppäsi pinkkiin Vaasan Sähkön ratikkaan. Maastoutumisefekti oli vaikuttava.

Lovebirds. Kaksi laitapuolenkulkijaa istui kaupan portailla kesäkukkien keskellä halauksessa ja kuunteli Hozierin Take Me to Churchia. Jakoivat keskenään yhden lonkeron.

Onnellinen silittäjä. Tyttö silitti pojan valtavaa afroa ja näytti maailman onnellisimmalta.

Sorsakuiskaaja. Rouva istui puiston penkillä edessään äitisorsa ja kolme poikasta. ”Nää vaan tuli tähän”, hän nauroi.

Sireenivauva. Isä ja kaksi minikokoista poikaa olivat ratikassa. Pienempi istui vaunuissa, huusi ja katsoi isompaa poikaa tuimasti silmiin. Isompi poika isälle: ”Vauvalla on aika kova ääni.”

Support your alcohol -pariskunta. Naisella huppari Jack Daniels -tekstillä, miehellä hupparin selässä Jägermeister -logo.

Asennemummi. Vanhempi rouvashenkilö käveli kuntosalilla punttipisteelle ja alkoi tehdä hauiskääntöjä. Paidassa luki kiiltävillä ja valtavilla kirjaimilla YOLO – You Only Live Once.

Spontaanit ystävykset. Minulle tuntematonta kieltä puhuva maailman iloisin bussikuski huomasi kaverinsa kävelemässä kadulla. Kuski tööttäsi ja heilutti kaverille, pysäytti bussin keskelle tietä ja otti kaverinsa kyytiin. Ystävykset keskustelivat yhden pysäkin verran, ja sitten kaveri jäi bussista pois ja jatkoi matkaa.

Jouluinen kesäbussi. Heinäkuussa ohi ajoi bussi, jonka ylätaulussa luki ”Rauhallista joulua!”

Luova koiranomistaja. Mies meni kauppaan ja jätti koiran ulkopuolelle odottamaan niin, että pudotti koiran flex-hihnan roskapöntön sisälle. Kaipa se koira pysyy parkissa noinkin!

Poika kalan kidassa. Pienellä pojalla oli päässään huopahattu, joka oli ison kalan muotoinen. Vielä hauskempaa: kala oli hatussa niin, että näytti kuin se olisi haukannut kitaansa pojan pään.

Kulttuuri Oma elämä Ajattelin tänään Uutiset ja yhteiskunta

Miehet, jotka tiristävät öljyä paistinpannulla

Meidän taloudessa on ongelma. Sen nimi on Mies ja öljyinen paistinpannu. Olen pari kertaa (lopuilta kerroilta suljin silmäni) todistanut tätä holtitonta keissiä. Se menee näin:

1. Mieheni, alias lloinen Kotikokki, ryhtyy ruoanlaittoon. Hän asettaa paistinpannun lieden etureunalle.

2. Hän vääntää liedestä tehot täysille ja kaataa kyytiin Atlantin verran ruokaöljyä.

3. Pannu lämpenee, öljy alkaa tiristä ja se poksahtelee pomppien lattialle. Tietenkin, koska Iloisen Kotikokin mielestä on ollut hyvä idea valita öljyrevittelyyn se liesistä reunimmaisin.

4. Iloinen Kotikokki ei huomaa öljykatastrofia. Hän tassuttelee sukillaan öljypisaroihin. Ja seuraavaksi kaikkialle asuntoon, varsinkin valkoiselle karvalankamatolle. Jos olisin kotona, sanoisin, että liu’uta toki öljysukkaa myös puhtaita ikkunoita vasten.

5. Nyt pannun kyytiin lisätään pihvi tai muu vastaava. Poweria ei höllätä.

6. Lentäessään öljy suorastaan kiljuu, kuin lapset Linnanmäen laitteissa. Sitä lentää liedelle, takaseinään, liesituulettimen lasiin ja viereiselle pöytätasolle. Minulle tämä on kaaos, Iloiselle Kotikokille varsin onnistunut käristystilaisuus.

7. Kun pihvi on valmis, Iloinen Kotikokki levittää pöydällä ja liedellä olevan öljyn rätillä joka paikkaan tasaiseksi ja kelmeäksi rasvapinnaksi. Öljypisaroita takaseinässä hän ei huomaa. Siivottu!

8. Kun tulen kotiin, näen tämän kaiken, mutta ennen kaikkea myös haistan. Kaikki takit haisevat pihville ja rasvalle, samoin laukkujen sisävuoret. Kun menen nukkumaan, on haju siirtynyt makuuhuoneeseen. Nukun seuraavan yöni nakkikioski-tunnelmissa.

9. Aamulla herään, pukeudun kokorasvaiseen asuun, asusteisiin ja hajusteisiin, ja lähden töihin. Ihanaa olla ratikassa se haiseva ihminen. Rasva-Ella!

10. Illalla siskoni laittaa viestin, että hänen miehensä on käristänyt kotona kalaa, ja nyt kaikki haisee kalalta, takkeja myöten. Hän kuulemma tuulettaa parhaillaan. Viesti päättyy ilmaisuun ”-kele.”

Kertokaa, onko tämä laajempi ongelma? Onko muiden puolisoissa havaittavissa tällaista rasvankäryistä toimintaa? Vai täytyykö meidän siskon kanssa tyytyä siihen, että saamme olla ihan keskenämme Twisted Käry Sisters? 

P.S. On vielä loppuun todettava, että vaikka olen öljyasioissa valveutunut, en ole itse todellakaan mikään täydellinen kodinhengetär. Sen voit lukea esimerkiksi täältä.

EDIT: Tajusin, että Iloisen Kotikokin soundtrackiksi sopisi täydellisesti Karicia – Coco Loco. Suosittelen kuuntelemaan.

Suhteet Oma elämä Parisuhde Höpsöä