BUKBYEONGSAN – retki

Viikko sitten Sunnuntain retkiaamu Bukbyeongsanille jonne meiltä on n.25min ajomatka. Muuten oltiin viikonloppu ihan kotosalla mutta la iltana päätettiin että mennään joku retki sunnuntaina tekemään.

Tämä reitti oli mainittu helpoksi…no mä sanoisin keskivaikea/haastava (lasten kanssa). Helpoksi teki varmaan se, että oli suhteellisen lyhyt reitti. Huipulle oli 1,4km mutta meillä meni tunti päästä ylös asti ja meni noin 40min tulla alas. Tosin kaikki on helpompaa kun ei ole ylimääräistä 20kg selässä.

Autolla pääsi 180m korkeuteen ja siitä lähti itse reitti kohti huippua joka oli 465,4m korkeudessa. Reittiä mennään koko ajan ylämäkeen, välillä pientä rappusta ja välillä vaikeaa kivikkoa ja saa etsiä jalansijaa huolella. Fiilikseltään tosi kiva kuitenkin.

Loppua kohden ihana näköalatasanne jossa mua tosin hieman jännitti etten vaan astu ohi mistään kohtaa vaikka olikin ihan reilusti tilaa. Tästä oli vielä pieni matka helppoa reittiä kunnes oli aika kiivetä huipulle. Matka ei ollut pitkä mutta piti mennä kiviseinämää ulos ja vieressä naru josta sai tukea.

Viimeinen osuus:

Tässä kohtaa mä luovutin tai enemmänkin päätin käyttää järkeä. Liian vaikea osuus mulle kiivetä Matsku selässä. Mä en täysin pystynyt luottaa itseeni, että pääsen ylös ja varsinkin alaspäin olisi ollut todella vaikeaa tulla. Max meni ylös asti Timpan kanssa mikä mua jännitti mutta luotin hänen taitoihin. Vähän harmitti etten päässyt loppuun asti mutta turvallisuus on tärkeintä. Tässä kohtaa pieni mies taas jo nukkui mun selässä.

Palaamatkalla alkoi jo heti tuntua reisissä että kiivetty on ja loppu matka meni ihan jalat täristen. Välillä piti ravistella ja kääntää ajatus vaan pois tärinästä ja keskittyä liikkumaan eteenpäin. Mikä riemu oli nähdä auto ja päästä istumaan!!

Rankka mutta hieno retki.