Ei niin mukava lento

Lennettiin Suomeen pikavisiitille pe aamusta. Mun ystävä menee lauantaina naimisiin ja halusin ehdottomasti päästä hänen häihin. Onneksi sain järjestettyä vapaata ja ihanan joustava työperhe mulla. Kone lähti jo ennen 8 ja kotoa piti lähteä 5 kohti lentokenttää. Herätys siis neljän maissa joten yöunet jäi vähän vajaiksi. Siihen päälle yölliset vessassa käynnit niin aika väsynyt olin herätessä.

Kentällä tarkastukset meni nopeesti ja aika kului hyvin yhdessä. Siis matkalla olen mun avomiehen kanssa. Koneeseen mentiin bussilla ja jouduttiin odottaa aika kauan siellä myöhässä olevaa matkustajaa joka ei sitten siihen bussiin ikinä ehtinyt. No siinä odottaessa ja seisoessa mulla alkoi tuntua jaloissa väsymystä. Bussin lähtiessä liikkeelle mulle alkoi tulla huono-olo. Matka koneelle tuntui ikuisuudelta ja olikin aika pitkä. Juuri kun kone tuli näkyviin mua alkoi pyörryttää ja käytin kaiken voiman siihen, että taju ei lähtisi. Sanoin tästä avomiehelle ja hän muistutti hengittämään. Päästiin ulos bussista ja tässä vaiheessa korvissa jo ihan vaan huminaa. Koneen portaat sokkona kaiteesta kiinni pitäen. Muistan vaan että kaide oli märkä. Sisään koneeseen seurasin avomiestä enkä nähnyt kunnolla mitään. Hän sanoin tässä meidän paikka ja mä vaan oikeestaan nojasin taaksepäin. Hetki meni penkissä etten ole varma lähtikö taju vai oliko just rajalla. Ilmastointi naamalle ja suklaata suuhun. Yleensä mulla ei ole suklaata laukussa mutta jostaa syystä kentällä vettä ostaessa nappasin kassalta vielä suklaapatukan mukaan.

  Pikkuhiljaa olo normaalisoitui. Koneen noustessa ilmaan mä jo nukahdin. Koko lento oli pientä turbulenssia ja aina herätessä mun teki vähän huonoa joten koitin vaan nukkua. Oli kyllä mahtava tunne päästä koneesta ulos.  Mä oon aiemminkin muutaman kerran pyörtynyt ja tiedän merkit siihen. Hän ei ei ole koskaan nähnyt mun pyörtyvän eikä oikein tiennyt mitä tapahtuu ja kuinka lähellä tilanne oli. Molemmat vähän pelästyttiin tilannetta. Mä en halunnut pyörtyä ennen koneeseen pääsyä kun olis tainnut jäädä sitten lentämättä. Ja tiedän, että mun olo paranee kyllä kun pääsen istumaan ja saan jotain syötävää/juotavaa. Ehkä pienen pelon jätti tulevaan kun pitäa lentää vielä pidemmällä raskaana ollessa yksin. Jospa tää oli vaan yksittäinen kerta. Eikä mua nyt raskaana ollessa olekaan aiemmin näin pyörryttänyt.  Nyt hyvää kotiruokaa ja lepoa.