Epiduraali keskustelu

Mulla oli tapaaminen anestesia lääkärin kanssa epiduraalista. Ennakkoon oltiin saatu jo kaksipuolinen lomake mikä piti täyttää. Siinä kysyttiin henkilötietojen lisäksi mm. allergioista, sydänvaivoista, ongelmista verenvuotojen kanssa tai onko aikaisempia leikkauksia jossa puudutus tai nukutus?

Lääkäri kävi eka lomakkeen läpi ja kyseli raskauden etenemisestä. Otti multa verenpaineen ja tarkasti selän. Mulla on selässä tatuointi niin katso sen koon ja onko paikkaa epiduraalillle. Lisäksi paineli mun selkää kevyesti.

Kysyi kuinka paljon tiedän asiasta ja kävi epiduraalin laittamisen nopeesti läpi. Mä oon lukenu siitä ja toki muiden kautta kuullut niin perus idean tiesin jo etukäteen. Sanoi, että saan vaihtoehdon joko automaattisen epiduraalin annostuksen tai itselleni napin mitä painamalla voin itse määrätä millon on tunne, että tarvitsen sitä lisää. Kertoi myös mahdollisista haittavaikutuksista.

Lopuksi kysyin muutaman kysymyksen ja sain kaikkiin oikein hyvät vastaukset. Lääkäri puhui englantia kun sanottiin, että en puhu ranskaa. Osan sanoista tosin mun avomies käänsi kun oikea sana englanniksi oli kateissa. Tällä käynnillä ymmärsin kaiken kerrankin täydellisesti eikä tarvinut arvailla tai olla riippuvainen toisen käännöksestä. Toi myös mulle lisää varmuutta synnyttää täällä kun hän puhui englantia (ei muuten kaikki lääkärit puhu). Mainittiin tästä ”kieli ongelmasta” hänelle kun kyseltiin miten tuleva isä saa olla mukana toimenpiteissä. Hän sanoi, että osa hänen kollegoista ei anna isän olla huoneessa epiduraalin laitoin aikana (kuulemma isät pyörtyy usein). Lisäsi kuitenkin mun tietoihin, että jos on tarvetta kielellisesti niin mun avomies saisi pysyä huoneessa jos haluaa.

Aluksi vähän ihmettelin, että tämmönen tapaaminen on ”pakollinen” mutta ihan mukava käynti oli kuitenkin.

perhe raskaus-ja-synnytys terveys