Kantorinkka on meidän uusi ystävä

Viime postaukseesa kantorinkka jo näkyikin ja nyt siitä vähän enemmän.

Ollaan nyt pari kertaa kantorinkkaa testattu. Ensimmäisellä kerralla se painoi mua todella paljon sekä lonkkiin että solisluihin. En tiedä painoiko siksi, että oli uusi juttu vai oliko se mulla väärin. Seuraavalla kerralla kiristelin sitä enemmän joka puolelta ja tuntui paremmalta.

Mä tarviin vielä apua, että saan laitettua kantorinkan selkään. Mä en todellakaan saa nostettua sitä yksin maasta ja selkään asti. Kyykkyyn jos menen niin ylös en pääse. Jos saan sen tarpeeksi korkealle niin sitten pärjäisin yksinkin.

Matskulla on selkeesti parempi olla nyt ja näkee hyvin ympärilleen. Rinkan saa säädettyä todella hyvin lapselle sopivaksi ja jalatkin saa laitettua hyvään asentoon eikä ne vaan roiku ilmassa. Tosin hän haluaisi mielummin kävellä kun olla rinkassa. Mutta jos hänen antaa kävellä niin me ei päästä kovinkaan pitkälle ja herra kaatuaa jokaiseen puun oksaan mikä vastaan tulee.

Oli kyllä todella rahanarvoinen ostos koska täällä on todella paljon upeita vaellusreittejä vaikka mä en suurimpaan osaan pysty (ainakaan vielä). Max pärjää hyvin vaikka kantaa Timpaa hartioilla mutta mulle on vaikeaa kävellä Matskun kanssa sekä painon, että tasapainon takia. Ehkä ajan kanssa vahvistun mutta toisaalta samalla myös Matsku kasvaa ja tulee painoa lisää. Kantorinkka auttaa myös niin paljon jo ihan vaan pitkillä kävelymatkoilla kun rattaita ei pysty käyttämään.

Vielä noista vaellusreiteistä sen verran, että täällä ne todella hyvin suunniteltu

• Näköalatasanteita
• Levähdyspaikkoja, pikkusia puisia majoja. Monesti näkee että lounas tehdään ihan retkikeittimellä.
• Aina vessa ainakin reitin alussa ja vielä siisti vessa
• Joskus on paikka jossa voi ilmalla puhdistaa pölyt kenkistä