Namhae

Tehtiin ensimmäinen viikonloppu reissu täällä asuessa parisen viikkoa sitten. Lähdettiin Namhaen saarelle joka on Etelä-Korean viidenneksi suurin saari.

Lähdettiin liikkeelle lauantai aamulla:

Matkalla pysähdyttiin Tongyeongissa cable cars paikassa.

Piti odottaa aika kauan omaa vuoroa, meidän liput oli numerolla 790 ja saapuessa oli menossa vuoro 200. Löydettiin sisältä kahvila ja sen takapihalla oli varjossa tuoleja ja pöytiä niin päästiin istumaan. Samalla annettiin pojille vähän evästä ettei nälkäkiukku yllätä keskenkaiken.

Cable car vei ylös näköalatasanteelle, syötiin lounas siellä ja sitten kiivettiin toiselle näköala tasanteelle. Alkoi olla jo liian kuuma meille eikä enää kiivetty ylemmäs. Alas tullessa Timpa heitti lippiksen pusikkoon ja sinne se jäi. Tästä jatkui matka kohti hotellia Namhaen saarella.

Mentiin uimaan altaalle melkein heti että pojat pääsi vähän viilentymään.

Iltaruoka käytiin syömässä ravintolassa joka oli hotellin vieressä. Ei saatu ruokalistaa käännettyä niin mentiin riisi ja nuudelit linjalla. Hyvää oli kunhan jätti tuliset jutut lisäämättä nuudeleihin. Meidän eka ajatus oli ajaa autolla yhteen ravintolaan mutta meidän auton eteen oli parkeerattu autot niin ettei päästy pois. Hotelli oli siis järjestänyt parkkinpaikan näin ja ilmeisesti meidän edessä olevien autojen avaimet oli kyllä pitänyt jättää respaan.

Meidän hotellihuone oli tämän reissun miinus:

Valittiin hotellihuone jossa oli vaan patjat lattialla. Me jotenkin ajateltiin, että patjat olisi kunnolliset mutta ne olikin ihan ohuet ja hetki mietittiin, että mitäs nyt. Eka yö oli kaikilla todella huono ja mielessä kävi jo kotiinlähtö heti aamulla. Patjoja yritettiin kääntää kaksinkerroin eikä se juuri auttanut mitään. Pojat ei ole tottuneet nukkua samassa huoneessa eikä ns. vapaana (Matsku nukkuu kotona pinnasängyssä) ja me herättiin jokaiseen poikien äännähdykseen ja liikkeeseen.

Toinen yö oli jo vähän parempi vaikka Timpa nukkuikin tosi levottomasti ja yhdessä vaiheessa löydettiin Matsku keskeltä lattiaa nukkumassa. Tulipahan kokeiltua tälläinen huone vaihtoehto eikä varmaankaan toisten enää samanlaista varata.

Sunnuntai

Hotellin aamupala oli ”yllätys” korealainen. Tarjolla oli riisiä, kalaa, jotain fireerattuja pikkukaloja, kananmunaa, kimchiä, kylmää merilevä keittoa. Jäi yhteen aamuun tuo aamupala vaikkakin riisi täytti mukavasti vatsan. Seuraava aamupala haettiin kaupasta.

Aamupalan jälkeen lähdettiin  kohti Boriam temppeliä. Saavuttaessa autolla piti valita alempi tai ylempi parkkipaikka. Ylempi oli koko ajan täysi ja sinne oli pitkä odotus. Alemmassa oli tilaa mutta sitten piti ottaa bussikyyti ylös. Me valittiin bussi vaikka se maksoi. Oli kyllä hyvä ja nopea vaihtoehto. Temppelialueelle piti vielä maksaa erikseen. Ensin jonkun matkaa taas käveltiin ylöspäin onneksi puiden varjossa. Itse temppelille piti mennä rappuja alas. Oli kauniit maisemat ja näkemisen arvoinen paikka. Kauaa ei täällä vietetty aikaa kun pojat alkoivat väsyä ja lähdettiin kohti bussia. Matsku nukahti melkein heti mun selkään ja sain käännettyä kantorepun niin että hän oli mun edessä niin sain päätä tuettua. Hän nukkui koko heiluvan bussimatkan ja heräsi sitten autoon laitettaessa.

Ajettiin lounaalle Kona House nimiseen paikkaan. Sinne oli pieni jonotuslista mutta aika meni suht. nopeasti ja pojat pystyivät leikkiä ulkona.

Sitten me ajeltiin ympäriinsä parisen tuntia, että pojat saivat nukkua päiväunet koska oltiin varmoja ettei saada niitä nukkumaan hotellihuoneen lattialla. Ajellessa me myös nähtiin samalla tätä saarta laajemmin. Nähtiin riisin kasvatuspaikka daraengi, sangju ranta ja mijo satama. 

Illalla Max ja hänen työkaveri haki kaupasta grillattavaa ja vuokrattiin grilli altaalle.

Grilli tuotiin meille ja valmisteltiin hotellin puolesta. Itse sitten grillattiin ruuat. Ei ihan rentouttava yhdistelmä; grilli, uima-allas ja kaksi pientä lasta. Ilman Maxin työkaverin perhettä (he oli siis meidän kanssa viikonloppuna) ei oltas kyllä tähän alettu. Juuri ennen huoneeseen menoa ja uniaikaa Max kävi vielä Timpan kanssa pikauinnilla.

Maanantaina joka oli Maxilla töistä vapaapäivä:

Löydettiin sattumalta ihana pieni kahvila jossa käytiin aamukahvilla. Käytiin butterfly parkissa joka oli kyllä ihan pettymys. Pojille kyllä riitti muutama perhonen ja ötökkä. Mutta olisi voinut jättää kokonaan väliin. Lounas käytiin syömässä German Villagessa. Siellä ei yhtään kierrelty koska oli niin kuuma ja väsy koko viikonlopusta, että ruuat mahaan ja kotia kohti.

Koskaan en ole ollut näin iloinen että pääsen omaan sänkyyn nukkumaan. Mutta ollaan valmiina uuteen reissuun.

kulttuuri oma-elama matkat lapset