Suomi viikonloppu

Viikonloppu meni ystävän häitä juhliessa ja mun perheen kanssa aikaa viettäessä.

Nämä olivat ensimmäiset häät omasta ystäväpiiristä. Aiemmin olen ollut sisarusten ja serkkujen häissä. Häät olivat ihanat ja lämminhenkiset. Olin ostanut häitä varten mekon ja lisäksi otin Ranskasta mukaan yhden vanhan mekon. Äidiltä löytyi myös yksi vaihtoehto lisää. Valinnan tein juuri ennen lähtöä ja päädyin kuitenkin vanhaan mekkoon. Se vaan tuntui kaikista mukavimmalta päällä. Hiusten kanssa oli vähän taistelua. Pitkään aikaan en ole itselleni nutturaa tehnyt enkä oikein osannut päättää millaiset hiukset häihin haluan. Aluksi mietin lettikampausta mutta ajattelin sen olevan aika suosittu valinta ja oikeassa olin; morsiammella oli lettikampaus ja niin oli monella muullakin vieraalla. Oma nuttura oli vähän suttura mutta siinä se meni. Meikkiin olin tyytyväinen vaikka en nykyään meikkaa kovin paljoa enkä omista kalliita meikkejä. 

valmiina_juhliin.jpg

 

meikki.jpg

 

haissa.jpg

 

Pari päivää vietettiin sitten ihan mun perheen kanssa. Sunnuntaina vähän tuliaisostoksia ja maiseman ihailua mun vanhempien kanssa. Päivällä mentiin äänestämään veljen vaimon kakkua kun hän osallistui pieneen kilpailuun. Voittoa ei tällä kertaa tullut tuomaristolta mutta yleisö piti hänen kakusta ja kakku herätti kiinnostusta paikallisen ravintolan omistajista. Loppuilta veljen perheen luona grillaten ja aikaa yhdessä viettäen. 

 

mahtava_kakku.jpg

 

pieni_tauko.jpg

 

suomen_kesaa.jpg

 

rakas.png

 

Maanantaina olikin jo kotiin paluun aika. Meillä oli ilta lento joten ehdittiin vielä puuhailla päivällä ja käydä ostamassa muutamat ruokajutut kotiin viemiseksi. Tällä reissulla lähti mukaan myös vauvalle vaunut ja auton turvaistuin. Ne on siis veljeltä saadut ja päätettiin viedä ne jo tässä vaiheessa meidän mukana. Ei tiedä tulevaisuudesta jos vaikka ei enää Suomessa päästäs käymään ennen vauvan syntymää ja nyt vielä mulla masu pieni sekä olo hyvä niin oli helppo viedä paljon tavaraa mukana. Tästä kirjoitan vähän lisää kun oli taas tavan touhua.

Nyt paluu arkeen miniloman jälkeen ja seuraavaksi odotetaankin rakenneultraa.

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli

Ei niin mukava lento

Lennettiin Suomeen pikavisiitille pe aamusta. Mun ystävä menee lauantaina naimisiin ja halusin ehdottomasti päästä hänen häihin. Onneksi sain järjestettyä vapaata ja ihanan joustava työperhe mulla. Kone lähti jo ennen 8 ja kotoa piti lähteä 5 kohti lentokenttää. Herätys siis neljän maissa joten yöunet jäi vähän vajaiksi. Siihen päälle yölliset vessassa käynnit niin aika väsynyt olin herätessä.

Kentällä tarkastukset meni nopeesti ja aika kului hyvin yhdessä. Siis matkalla olen mun avomiehen kanssa. Koneeseen mentiin bussilla ja jouduttiin odottaa aika kauan siellä myöhässä olevaa matkustajaa joka ei sitten siihen bussiin ikinä ehtinyt. No siinä odottaessa ja seisoessa mulla alkoi tuntua jaloissa väsymystä. Bussin lähtiessä liikkeelle mulle alkoi tulla huono-olo. Matka koneelle tuntui ikuisuudelta ja olikin aika pitkä. Juuri kun kone tuli näkyviin mua alkoi pyörryttää ja käytin kaiken voiman siihen, että taju ei lähtisi. Sanoin tästä avomiehelle ja hän muistutti hengittämään. Päästiin ulos bussista ja tässä vaiheessa korvissa jo ihan vaan huminaa. Koneen portaat sokkona kaiteesta kiinni pitäen. Muistan vaan että kaide oli märkä. Sisään koneeseen seurasin avomiestä enkä nähnyt kunnolla mitään. Hän sanoin tässä meidän paikka ja mä vaan oikeestaan nojasin taaksepäin. Hetki meni penkissä etten ole varma lähtikö taju vai oliko just rajalla. Ilmastointi naamalle ja suklaata suuhun. Yleensä mulla ei ole suklaata laukussa mutta jostaa syystä kentällä vettä ostaessa nappasin kassalta vielä suklaapatukan mukaan.

  Pikkuhiljaa olo normaalisoitui. Koneen noustessa ilmaan mä jo nukahdin. Koko lento oli pientä turbulenssia ja aina herätessä mun teki vähän huonoa joten koitin vaan nukkua. Oli kyllä mahtava tunne päästä koneesta ulos.  Mä oon aiemminkin muutaman kerran pyörtynyt ja tiedän merkit siihen. Hän ei ei ole koskaan nähnyt mun pyörtyvän eikä oikein tiennyt mitä tapahtuu ja kuinka lähellä tilanne oli. Molemmat vähän pelästyttiin tilannetta. Mä en halunnut pyörtyä ennen koneeseen pääsyä kun olis tainnut jäädä sitten lentämättä. Ja tiedän, että mun olo paranee kyllä kun pääsen istumaan ja saan jotain syötävää/juotavaa. Ehkä pienen pelon jätti tulevaan kun pitäa lentää vielä pidemmällä raskaana ollessa yksin. Jospa tää oli vaan yksittäinen kerta. Eikä mua nyt raskaana ollessa olekaan aiemmin näin pyörryttänyt.  Nyt hyvää kotiruokaa ja lepoa.  

 

Hyvinvointi Hyvä olo Raskaus ja synnytys Matkat