”äitiyspakkaus”

Mun ”äitiyspakkaus” saapui veljen perheen luota. Ei täällä mitään anneta ja se mua vähän aluksi harmitti. Mutta se harmitus katosi kun suuri paketti veljeltä saapui. Tuli tosi nopeasti ja tasan viikossa oli paketti meillä. Ajateltiin, että meidän pitää hakea paketti postista koska ollaan päivällä töissä mutta perjantaina töistä kotiin tullessa näin jo kaukaa, että siellähän se oven edessä odottaa. Meillä on siis alhaalla portit lukossa ja sitten rappuset ylös meidän ovelle. En kyllä tiedä miten postimies on päässy alaportista sisään. Mutta niin mahtavaa ettei edes tarvinut itse pakettia postista hakea. Isoimmat jutut on siis vielä Suomessa ja meidän pitää kehittää suunnitelma niiden tänne tuontiin. Ainakin vaunut ja turvaistuin tuodaan tänne mun veljen luota.

siina_se_odotti.jpg
Mun avomies oli työreissulla ja vasta kotiinpäin tullessa ja enhän mä millään malttanut odottaa! Oli pakko avaa jo paketti ja alkaa tutkia mitä kaikkia ihanaa siellä on. Meillä ei ole vielä täyttä varmuutta vauvan sukupuolesta ja vaatteet on sen mukaan ajateltu, sopii kummallekin. Ja musta poika voi pitää punaista ja tyttö sinistä.
 

Aika aikaisessa vaiheessa saatiin jo vauvan tavaraa. Oon tosi paljon jännittänyt miten mun raskaus etenee ja onko kaikki hyvin. Osa ei varmaa vielä haluaisi mitään vauvan tavaraa hankkia tai saada mutta mä koen, että mulle se teki hyvää. Vaikka se pelko takaraivossa onkin niin oli ihana saada tämä tärkeä paketti ja ajatus siitä, että hyvin kaikki menee ja saadaan tavaroille käyttöä. 

ihana_sisalto.jpg

Paketti lähti tosin melkein samantien avomiehen vanhemmille kun he tulivatkin meille kylään. Eli eipä näy nyt mitään vauvan juttuja eikä tarvinut miettiä mihin niitä laittaa. Meidän pitää muuttaakin vielä tai ainakin toivottavasti päästään muuttamaan ettei tarvi vauvaa tänne minikotiin yrittää saada mahtumaan.

Hyvinvointi Mieli Raskaus ja synnytys Höpsöä

Hitaat viikot

Tulee nyt juttuja vähän taas viiveellä..
Kun raskausviikko 13 tuli täyteen ja musta tuntu, että aika menee niin hitaasti. Viikot ei tunnu lisääntyvän ollenkaan. Ekat 8 viikkoa oli mulle pahimmat ajan suhteen kun tuntu, että juurihan mä kävin läpi samat viikot. Mä odotin vaan niin paljon, että pääsen yli ton ajan. No sitte tietenkin aloin odottamaan 12vk ultraa. Nyt tuntuu että aika ei liiku, viikot vaihtuu niin hitaasti ja kun ei vielä masu oikein näy eikä vauvan liikkeet tunnu niin taas odotellaan seuraavaa vaihetta. 

Mun vähäinenkin etova olo on hävinnyt ja olo on nyt hyvä. Paitsi flunssa oli kiusana ja väsyttää. Päänsärkyä ollu nyt tosi paljon ja vaikee kun en ihan kauheasti halua syödä särkylääkkeitä. Pystyin käymään salilla koko alkuraskauden, flunssa teki taukoa mutta nyt oon taas käyny normaalisti. Toki painoja oon pienentänyt aika paljon.

Nyt ekaa kertaa oon uskaltanut miettiä tulevaa ja vauvalle hankintoja. Me saadaan mun veljeltä kaikkea ihanaa mitä he ei enää tarvitse. Oon tienny kauan, että he on säilyttänyt niitä mua varten mut en ole uskaltanut tarkemmin asiasta puhua. Nyt oli se hetki kun kyselin mitä kaikkee heillä on tallessa. Siis kaikkea… vaunut, turvaistuin, sänky, vaihtoalusta, vaatteita, räsyjä, mobile sänkyyn, leikkimatto… Mulla vaan hymy suureni jokaisen kohdalla. Mä haluan hyödyntää käytettyä ja parasta on se, että tiedän näiden tavaroiden olleen hyvässä kodissa ja tädin pieni rakas on niin niitä käyttänyt. Me ei mun avomiehen kanssa olla tarkkoja värien kanssa eikä olla tiettyjen merkkien perään.

Ainoo on, että noi tavarat on Suomessa ja ne pitäs saada Ranskaan. Piti miettiä eri vaihtoehtoja.. kuljetusfirmoilta kysyä hintoja, jotain voi tuoda itse mukana koneessa ja jos kaikki tulee maksaa enemmän kun uutena ostetut niin sitten on kai vaan helpompi hankkia kaikki uutena. Mutta en usko että millään uudet tulisi halvemmaksi. Varsinkin kun tiedän, että kun sinne vauvantarvikekauppaan menee niin ei sieltä ne halvimmat versiot lähde mukaan. Veljeltä tuli myös yllätys viesti, että mitäs jos he laittavat tavaraa pakettiin ja lähettää ne meille. Siis isoimmat jutut kuten vaunut jää meidän hoidettavaksi tänne mutta vaatteet ja muut pienemmät tavarat he laittavat postiin. Eka ajatus oli hurja summa mikä siitä paketista heille tulee. Kuulemma ei nyt niin paha ja he välttämättä haluavat sen lähettää. Onhan vielä todella aikasta alkaa tavaraa keräämään mutta jos he haluavat sen lähettää niin ilolla otamme vastaan. Ja niin se paketti sieltä tänne Ranskan kotiin saapui.

Se mihin me kaikki laitetaan täällä Ranskan minikodissa on oma juttunsa. Eikä siis puhuta edes mahdottoman isosta tavara määrästä mutta meillä ei vaan ole täällä yhtään tyhjää kaappitilaa. Luultavasti suurinosa viedään avomiehen vanhemmille säilöön hetkeksi.

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Raskaus ja synnytys