Tutustumista Ranskaan

Oltiin avomiehen kanssa taas viikonloppu reissulla. Valittiin jälleen suunnaksi pohjoinen ja rannikko. Mä haluisin enemmän ehkä käydä etelä-Ranskassa mutta sitten ei enää oikee autolla sinne viiti ajella kun vie paljon enemmän aikaa. Enkä kyllä ole vielä kertaakaan pettynyt pohjosenkaan tarjontaan. 

kartta.png

Tällä kertaa oltiin kaksi yötä hotellissa ja valittiin hotellit eri kohteista. Eka hotelli oli perus siisti ok hotelli mutta tosi hyvällä sijainnilla. Toinen hotelli oli vähän tasokkaampi ja hintaa kuului uima-altaan ja saunan käyttö. Sauna muistutti suomalaista pikku kesämökin saunaa mutta ei sieltä parhaasta päästä. Tavallaan kiva, että se oli semmonen mutta hotellin hintaan verrattuna aika huonotasonen sauna. Uima-allas oli tosi iso mutta vesi oli aika viileetä. Yleensä näissä hotellin ”spa” tiloissa on erikseen pyyhkeet ja ihan ok pukuhuoneet. Täällä piti ottaa huoneesta pyyhe mukaan ja pukuhuone oli tosi huono. Suurinosa ihmisistä tuli huoneesta valmiiksi uimapuvut päällä.

Reissuun lähdettiin ajamaan lauantaina ja tehtiin muutama pysähdys matkalla kohti Vallée de sommea.

picture1.jpg

 

Seuraava kohde oli Berck ja hiekkaranta. Onneksi oli kaunis aurinkoinen päivä ja lämpöä noin 18 astetta.

picture2.jpg

 

Lauantai iltana saavuttiin Amiensin kaupunkiin ja siellä vietettin eka yö. Illalla pikakierros kaupungilla, käytiin syömässä ja seuraavana päivänä lisää nähtävyyksiä. Tällekin päivälla tuli kivasti ajomatkaa. Onneksi avomies oikeasti tykkää ajaa ja mä viihdyn kyydissä, tosin otin useammat päikkärit autossa ollessa.

picture3.jpg

 

Sunnuntaina kohteina oli Cap blanc naz ja Cap gris nez. Kaukana näkyi Englannin rannikon raja. Täältä ajettiin rannikkoa pitkin kohti seuraavaa yöpymispaikkaa ja hotellia Le Touquet:ssa. 

picture4.jpgpicture5.jpgpicture6.jpg

 

Maanantaina suunnitelmissa oli oikeastaan vaan aamupala, vierailu Nausicaá national sea centre merimaailmassa ja ajomatka kotiin. Paikkana oli kyllä hieno ja hyvin suunniteltu. Osin mietin aina, että onko niillä eläimillä oikeesti hyvä olla ja tarpeeksi tilaa elää. Vähän hassu fiilis käydä noissa paikoissa vaikka onkin ihanaa nähdä niin läheltä erilaisia mereneläviä mitä en normaalisti koskaan näkisi.

picture7.jpgpicture8.jpg

Hyvinvointi Mieli Matkat Suosittelen

Kuri

Aloin tän viikon aikana kiinnittää huomiota tapoihin lasta toruessa. Käyn joka päivä hoitolasten kanssa puistossa ja seuraan paljon muita siellä. Välillä tuntuu että varsinkin nannyt juttelee keskenään eikä seuraa yhtään mitä lapset tekee, varsinkin vähän isommat lapset kenen vieressä ei tarvi koko ajan olla. Mutta sitten ei myöskään seurata kuka tönii tai repii naapurin aitaa. 

Kun huono käytös huomataan lasta torutaan sanoin mutta myös usein läpsäyttämällä. Muutaman kerran olen nähnyt ihan kunnon läpsäytyksen käsille tai takapuolelle ja niin että se kuuluu vaikka en ihan vieressä seisokaan. Aina en tiedä onko kyseessä lapsen äiti vai nanny mutta onko sillä edes väliä? Itse katson asiaa vielä nannyn/hoitajan näkökulmasta enkä todellakaan lähtisi hoitolasta läpsäyttämään. Suomessa en juuri ole tätä ainakaan julkisilla paikoilla nähnyt. Kiellettyähän se on. Varmasti on täälläkin mutta ainakin sitä näkee enemmän täällä tehtävän. 

Päiväkoti maailmasta täällä tiedän sen verran, että siellä töissä olleena kuulin yhden aikuisharjottelijan kerran läpsäyttäneen huonosti käyttäytynyttä lasta käsille. Itse en ollut sillon työvuorossa mutta toinen työntekijä oli hänen kanssa siitä heti jutellut ja sanonut ettei niin saa tehdä ja hän oli kyllä heti virheensä myöntänyt sekä anteeksi pyytänyt. Suomen uutisia olen seurannut ja aika isoja juttuja vastaavista tapauksista on tullut.

Toinen ääripää oli samaisessa päiväkodissa tilanne jossa lapsi oli kotona sanonut, että hän on ilkeä (méchant). Tässä vaiheessa mä vasta opin koko ranskankielisen sanan ja muutenkin itse puhuin englantia koko ajan. No seuraavana päivänä lapsen äiti tulee suu vaahdossa valittamaan, että kuka hänen lasta on kutsunut ilkeäksi. Yritimme selittää hänelle, että tuskin kukaan meistä koska me ei käytetä sitä sanaa. Tapana oli sanoa, että thats not nice/c’est pas gentil. Meillä oli ranskankielinen kirja jossa on ilkeä susi mutta tämä ei kuulemma voinut olla syy. Kunnes pari päivää myöhemmin äiti palasi sanoen, että nyt lapsi puhuu ilkeästä sudesta. Lähinnä tämä erimerkkinä, että ei kaikki täällä lapsia fyysisesti kurita ja osa tarkkoja myös mitä sanoja lapselle käyttää.

 

Hyvinvointi Hyvä olo Vanhemmuus Ajattelin tänään