Työrytmi

Nyt oon kaksi viikkoa tehny töitä perheelle ja oon kyllä tykänny kovasti. Alkuun oli muistettavia juttuja, kuka haetaan ja monelta, millon takas kouluun vai jääkö kotiin. Ymmärtää miten asiat toimii kotona ja millainen heidän rytmi on koska töitä teen heidän kotona. Mutta tärkeää on myös löytää oma rytmi ja oma tapa toimia uusien lasten kanssa. Tutustumista molemmin puolin.

Työperhe on kyllä ollut todella tukeva ja he sanoivat jo alussa, että mä olen pomo sillon kun olen lasten kanssa. Tietenkin lapset testaa mua ja sitä kuinka paljon annan periksi. Myös tässä asiassa täydet pisteet vanhemmille kun kotiin tullessa käydään päivä läpi ja jos lapset on käyttäytynyt huonosti antavat vanhemmat kyllä heti palautteen lapsilleen. Joka kerta ovat tehneet lapsille selväksi, että minua pitää totella. Mä oon hoitajana tiukka mutta kun rajat on selvät niin silloin voi hullutella ja ihan vapaasti leikkiä. Käyn lasten kanssa paljon ulkona, keksin joka päivälle askartelua eri tavoin ja olen ison osan ajasta lattialla heidän kanssa.
Mun työnkuvaan kuuluu lastenhoidon lisäksi vain lounaan laitto ja välipala. Eli päiväuni aikaan mulla on omaa aikaa. Usein siinä mietin iltapäivän tai seuraavan päivän puuhat mut muuten ei tarvi tehdä mitään.

Oon myös todella nauttinut tehdä 30 tuntista työviikkoa. Maanantait vapaana, tiistaina lyhyt päivä ja vaan kolmena päivänä täys työpäivä. Palkkassahan tuo tottakai näkyy mutta just nyt pärjätään tälläkin ja hyvä niin.

Kielen kanssa on nyt niin, että kuulen ranskaa enemmän kun aiemmin. Perheen äiti puhuu mulle ranskaa ja mä hänelle englantia niin nyt on ollu pakko ymmärtää ja keskittyä kun en voi pyytää häntä puhumaan englantia. Lapsille puhun koko ajan englantia mutta paljon sanon sanoja molemmilla kielillä kun heidän osaaminen ja ymmärtäminen on vielä niin alussa. Toistaminen on tärkeää ja sitä kautta sanat alkaa jäämään lasten mieleen. Elekieli on myös isossa roolissa kun ihan täysin ei yhteisiä sanoja aina löydy ja muutenkin tapa mulle opettaa uutta kieltä. Liikaa ranskaa en halua lapsille puhua koska tarkoitus on se, että he oppivat englantia. Ja mitä enemmän mä käytän ranskaa sitä vähemmän he oppivat englantia.

Nyt odottelen kunnon kevättä tai lähinnä lämpösiä päiviä. Tällä viikolla oli jo yhtenä päivänä 18 astetta lämmintä (tosin tohon yhteen päivään lämmin jäi). Iltapäivällä otan eväät mukaan ja mennään puistoon viettämään aikaa. Lapset nauttivat ulkona olosta ja vähemmän kinasteleva keskenään kun kotona ollessa. Toi ulkona olo nyt on suomalaisille niin itsestään selvyys mutta mun mielestä täällä se ei ole. Ja mä nyt tiedän vaan omasta ja Pariisin ympäristön kokemuksesta. Kuten siellä mun entisellä työpaikalla päiväkodissa ei ollu edes pihaa eikä puistossa käyty kun pari kertaa puoleen vuoteen. Hurjan pitkiä päiviä lapset hoidossa eivätkä käy ulkona. Huh. Sää vaikuttaa heti. Ei täällä missään näy lapsia ulkona leikkimässä jos vähänkään märkä keli ei siis tarvi edes sataa. Aurinkoisena päivänä sitte taas kaikki paikat aivan täynnä. Mutta nyt mä saan päättää ja me ulkoillaan paljon.

Suhteet Oma elämä Työ

Ruoka- ja juomakulttuuri

Mä en todellakaan ole asiantuntija tässä aiheessa. Aiemmin aina ajattelin, että en ole nirso syöjä ja kaikki kelpaa mitä eteen tuodaan, niin kunnes saavuin Ranskaan. Aluksi intoa täynnä hain tuoretta patonkia melkein joka päivä. Uusi ruokia oli kiva maistella tai niin ajattelin. Ravintolassa on helppo valita tutunoloinen annos mutta kylässä ranskalaisessa perheessä tulee oikeasti esiin mitä täällä syödään. Toki perheitä on paljon erilaisia ja jokaiselle omat tapansa.

Huomasin, että joko musta on tullut nirso ruuan suhteen tai ranskalainen ruoka ei vaan ole mun juttu (ja nyt kaikki ketkä täällä asuu kauhistuu, että sanoin ton ääneen…).

 

Patonki. Sitä löytyy joka paikasta, aamusta iltaan, melkein aina täysin tuoreena. Se näkyy katukuvassa monella kädessä, usein siitä on jo pala haukattu. Me ostetaan patonkia oikeestaan vaan viikonloppu aamuisin. Ja koitetaan välillä ostaa moniviljasena ja saada vaihtelua vehnään. Patongin kavereita on croissant ja pain au chocolat (croissantin tyylinen ”suklaaleipä”). Tällä triolla pääsee pitkälle ja löytyy usein aamiaispöydistä. Ihania kaikki aina sillon tällöin. Ja niin mahtavaa, että saa tuoretta leipää heti aamusta jos vaan haluaa.

 

crois.jpg

bread.png

 

Juustot. Tähän en puutu muuten kun että jos se on ”homeessa” ja haisee mahdollisimman pahalle se on kuulemma hyvää. Meidän jääkaappi haisee usein ja juustolle on jo hankittu oma rasia, että ei nyt sitte kaikki ruuat haisi tältä ihanuudelta. Maistanut olen enkä halua enää uudestaan niin lähelle niitä juustoja mennä. Mulle kelpaa juusto mikä ei kuulemma ole juustoa kuten oltermannin tyyppiset juustot. 

 

mix_food.jpg

 

Juomat. Viiniä, viiniä, viiniä, otatko viiniä? 

No en kiitos en pidä viinistä ja saan siitä päänsäryn. Miten ihmeessä joku ei voi pitää viinistä!? Mä nyt en juuri juo alkoholia muutenkaan mut viinistä en ole koskaa tykännyt. Täällä sitä sitte olis tarjolla enemmän kun paljon. Joka ruualla oma ja tarkkaan valittu. Yleistä on käydä iltaisin viinilasillisella ja enemmin juodaa viiniä kun olutta. Muutenkin alkoholi kuuluu ranskalaiseen kulttuuriin vahvasti mutta hyvin sivistyneesti. Toki osaavat ne täälläkin juoda ja tehdä typeryyksiä. 

 

wine_0.jpg

wine_2.jpg

 

Kahvi. Kahvi tuli mun elämään vasta muutama vuosi sitten. Pikkuhiljaa kahviin tutustuin starbucksin kautta ja vähitellen maidon määrä väheni ja kahvin määrä kasvoi. Omasta mielestä join jo kunnon kahvia kunnes tutustuin paikalliseen kahviin. Yleensä en laita kahviin sokeria mutta täällä kyllä piti laittaa kun olis jäänyt muuten juomatta. Kahvi on vahvaa ja sitä juodaan pieni kuppi kerralla. Espresso on yleisin täällä juotu kahvi. Lähinnä lattea on café au lait eli maitokahvi tosin tätä ei aina listalla ole. Café créme on minulle mieluisin jos kahvia tilaan.

 

coffee_cake.jpg

 

Leivokset. Ei valittamista. Kaikki käy ja maistuu. Suosikkeja on paljonkin ja aina on iso valikoima. Éclair tuulihattuleivos erilaisineen täytteineen toimii hyvin. Macaron on pieni oikein makea marenkileivos. Näitä ollaan enemmän tehty itse kuin ostettu valmiina. Eihän ne nyt ihan samalta vielä näytä mutta ylpeitä ollaan että näyttää edes sinnepäin oikealta. Erilaiset suklaaleivokset on mun avomiehen juttu ja mä taas rakastan marjaisia leivoksia.

 

leivokset_0.jpg

macaroon.jpg

 

Ranskalaisia juttua ruuassa ovat esim. etanat, simpukat, foie gras eli ankan-tai hanhenmaksa, erilaiset pateet ja tartarpihvi. Yleensäkin pihviä tilatessa olettamus on, että se tilataan mediumina tai siitä raaempana. Medium on jo suomalaiseen tapaan verrattuna aika paljon punaisempi.

 

fish.jpg

 

Mun kokemus ranskalaisesta aterista kokonaisuudessaan sisältää alkupalan ja aperitiivi juoman, pääruuan kanssa viiniä (pieni lasi kerrallaan), juustot ja leipää tässä vaiheessa yleensä sama viini kun edellä, jälkiruoka ja siihen sopiva jälkiruokaviini tai likööriä. Sano siinä sitten ei kiitos jokaisen juoman kohdalla. 

 

alkupalaa.jpg

 

Siinä mun näkemys ruokakulttuurista täällä ja siihen hyvin hitaasti yritän päästä sisälle. Aina uutta maistan mutta usein jää loppuruoka syömättä tai lähinnä se siirtyy avomiehen lautaselle. Mä sitten kotona teen ruokaa omaan tyyliin ja välillä vieraillekin maistatan. Onneksi avomies syö ihan mitä vaan.

 

 

 

Kulttuuri Ruoka ja juoma Suosittelen