Päiväkoti haastattelu

Sain entisen työkaverin kautta tiedon micro päiväkodista joka etsii englanninkielisiä hoitajia. Haastatteluun mennessä oli kyllä ihan auki mikä paikka sen on ja mitä ne hakee. Tiedettiin vaan osote ja paikan nimi. Mentiin yhdessä työkaverin kanssa kun omistaja pyysi tavata molemmat samaan aikaan. Mä en ollu aluksi varma meenkö ollenkaan kun olin jo vahvasti päättänyt ottaa työn perheen kanssa. Kuitenkin halusin tietää mitä muuta on tarjolla kun aika vähän englanninkielisiä paikkoja päiväkoteihin tarjolla. 

Haastattelu oli melkeinpä kokonaan ranskaksi ja omistaja luotti mun työkaveriin että hän kääntää mulle kun ei itse juuri englantia puhunut. Hän haluaa tehdä päiväkodeistaan kaksikielisiä ja etsii nyt englantia puhuvia hoitajia lapsille. Kysyin, että puhuuko ne jo hänellä olevat ranskalaiset hoitajat englantia niin hetken soiteltuaan ja kyseltyään vastaus oli ei, kukaan ei puhu englantia. Mutta tämä ei olisin ongelma kun riittää, että puhun lapsille ja vanhemmille englantia. No mun mielestä se ei nyt ihan niin mene kun haluan kyllä kommunikoida työkavereiden kanssa sujuvasti.

Käytiin molempien CV:t läpi ja multa se kyseli ihan muutaman jutun. Hän oli valmis ottamaan meidät molemmat samantien ja alottamaan seuraavana päivänä. Mä sanoin, että haluisin tietää vähän enemmän koko toiminnasta ja tarviin miettimis aikaa. Olin aluksi tosi epäilevä tätä paikkaa kohtaan ja se, että hän sano että mut laitetaan yksin heidän toiseen päiväkotiin ja siellä ei siis kukaan puhu englantia. Mutta olisin voinut soittaa millon vaan tälle omistajalle kuka ei siis myöskään juuri puhunut englantia tai tälle mun työkaverille joka olis ollut toisessa päiväkodissa siinä lähellä. Tässä sovittiin niin, että oltas kuitenkin yhdessä tän mun työkaverin kanssa alkuun jos molemmat ottaa paikan vastaan. 

Mä siis päätin miettiä asiaa mutta mun työkaveri otti paikan samantien. Hän on ranskalainen mutta hänet palkattiin englanninkielisenä (hänellä siis todella hyvä englanti). He alkoivat tekemään sopimusta ja mä halusin jäädä myös kuuntelemaan lisää. Opin kyllä paljon lisää tästä paikasta. Vaikutti, että omistaja oikeasti välittää miten hänen päiväkoti pyörii, miten lapsia hoidetaan ja miten työt hoituu oikeaoppisesti. Selkeitä sääntöjä ja hän sanoi että on tarkka siitä kuinka monta hoitajaa töissä on lapsia kohden ja aina tulee olla riittävästi hoitajia paikalla. Hän oli innoissaan vastaanottamaan uusia ideoita, piristämään päiväkodin ilmettä, nähdä panostusta aktiviteetteihin ja askarteluihin (näistä hänellä oli tietoa meidän edelliseltä työpaikalta).

Mulla oli nyt valittavana päiväkoti ja yksityinen perhe. Päädyin valitsemaan perheen tällä kertaa. Paljon lyhyempi työmatka, ehkä vapautta päättää työstään enemmän, vaikka palkka pienempi perheen kanssa niin silti valitsen sen ja paremmat työajat. Olin samassa tilanteessa vajaa vuosi sitten kun mulla oli vaihtoehtona päiväkoti ja perhe. Silloin valitsin päiväkodin. Oli hyvää ja huonoa siinä työpaikkassa ja ehkä olin vähän epäileväinen lähteä samantyyppiseen päiväkotiin uudestaan. Nyt kokeillaan töitä Nanny roolissa ja toivotaan iloisia työpäiviä.

Suhteet Oma elämä Työ

Pieni update

Kaikenlaista pientä siellä ja täällä tapahtunut ja toisaalta ei mitään tapahtunut.  Työpaikkaa, asuntoa, ranskankieltä ja mun yrttejä..

Työt

Mä tapasin perheen uudestaan ja käytiin vielä asioita läpi. Suunnitelmat muuttui vakituisesta sopimuksesta määräaikaseen yhteisellä päätöksellä. Pientä lisäsäätöä palkan suhteen mutta lopputulos aikalailla sama kun aiemmin oltiin puhuttu. Tarkennuksia työaikoihin ja tuntimäärään koululomien aikana. Nyt vielä sopimuksen tarkastus ja jos siinä kaikki ok ei muuta kun nimet alle ja töihin.

Ehdittiin jo miettiä reissua lämpöseen mutta nyt mahdolliset työt muuttaa ne suunnitelmat. Pitkiä viikonloppuna olis mahdollista tehdä mut ei siinä ajassa kovin kauas ehdi. No ehtiihän noita reissuja tehdä myöhemminkin.

Asunto

Ollaa kateltu isompaa kotia mutta todellisuus alkaa hahmottua liiankin selvästi. Tällä alueella meillä ei oikeestaan ole varaa isompaan eikä edes haluta laittaa järettömiä summia vuokra-asuntoon. Toinen vaihtoehto on muuttaa pikkasen kauemmas mutta sitten joudutaan molemmat luopua meidän lyhyestä työmatkasta. Ja mä en ihan helpolla siitä luovu kun pärjätään tässä kämpässä kyllä vielä hetki. Kolmas vaihtoehto on odottaa vielä hetki mutta sitten muutettas kokonaan uuteen kaupunkiin. Kun löytys joku mukava pikku kaupunki missä kuitenkin kaikki palvelut saatavilla ja helpot yhteydet. Toki avomiehen työ ratkaseen tässä aika paljon ja osin sen mukaan paikkaa valitaan. Eli asunto asia nyt hieman pause tilassa.

Kielen opiskelu

Aika hiljasta tällä saralla. Kyllä mä yritän netin kautta välillä opiskella kun sain avomiehen äidiltä linkin mitä hän käyttää englannin opiskeluun. Aluksi innostuin kovasti, tein tehtäviä ja testejä. No toki kun aloitin taas helpoimmasta. Heti kun helpot oli tehty ja vaikeempien vuoro niin motivaatio alkoi kadota. Kun sekä ohjeet, että tehtävät ranskaksi niin meinaa tökkää siihen ohjeiden ymmärtämiseen. Kotona koitetaan osa asioista ”jutella” ranskaksi ja ymmärrän ihan hyvin mitä mun avomies sanoo kun hän puhuu niin hitaasti.

Yrttipuutarha

Niin ne mun yrtit…. Tässä tais nyt käydä vähän huonosti. Korianteri otti ja kuukahti pois, lehtipersilja yrittää kasvaa mutta lopuissa ei mitään kasvun merkkejä. Ehkä mä kastelin niitä liikaa tai oikeestaan mä luulen, että noi niiden astiat on ihan vääränlaiset. Ne nyt vaan näytti ostettaessa kivalta mutta ei niissä mitään kunnollista taideta kasvattaa. Myös aurinko on päättänyt kadota ja päivät on ollu harmaita ja sateisia.

Paljon jännää luvassa tälle vuodelle. Monta asiaa mistä ei vielä tarkkaa havaintoa ja monta isoa muutosta tulossa. Nyt mennää tätä hetkeä kohti kevättä.

me.jpg

 

Suhteet Sisustus Oma elämä Työ