Suomi äiti minussa

Suomi äiti minussa sanoo, että vauvalle laitetaan nukkumaan mennessä peitto ja unikaveri. Ranskassa sanotaan että sinne sänkyyn ei laiteta yhtään mitään muuta kun se vauva unipussissa. Ja näin tein koska maassa maan tavalla. Ja sairaalassa sanottiin että se vauva voi tukehtua siihen peittoon. Suomessa olisin laittanut peiton mutta Ranskassa en uskaltanut.

Suomi äiti minussa sanoo, että kun lapsi täyttää yksi niin siirrytään tavalliseen maitoon. No kun Ranskassa sanotaan, että 3 vuotiaaksi asti annetaan kasvumaitoa eli korviketta. Siis häh. Ei kai..juu kyllä ja niin se meidän Timpa on sitä kasvumaitoa juonut kuten muutkin.

Suomi äiti minussa sanoo, lapsi juo ruuan kanssa maitoa. Mutta kun ei juo tavallista maitoa koska on tottunut siihen kasvumaidon makuun. En tiedä juoko kukaan Ranskassa maitoa.

Suomi äiti minussa sanoo, että eihän lasta voi laittaa hoitoon alle yksi vuotiaana. Ranskassa päiväkotiin voi laittaa vauvan 10 viikkoisesta lähtien. Ensin järkytyin, sitten olin päiväkodissa töissä ja edelleen ihmettelin ja sitten vaan siihen totuin. Hyvin sielläkin lapset kasvaa ja kehittyy. Omat lapset tosin olen pitänyt kotona koska minulla on siihen ollut mahdollisuus. Lisäksi nautin kotona olosta lasteni kanssa.

Suomi äiti minussa sanoo, että lapsen voi viedä ulos missä vaan säästä. Ranskassa oltiin yksin aina puistossa jos oli vähänkin satanut. Meidän lapset oli ne ainoat kenellä oli kuravaatteet päästä varpaisiin. Meidän lapset on niitä ketkä saa kastua ja liikaantua ulkona ollessa. Täällä Etelä-Koreassa sateella lapsilla näkyy saappaat ja sadetakit ja kouluun pitää viedä ne koska he ovat ulkona vaikka vähän sataisi.

Suomi äiti minussa sanoo, että eihän pienelle lapselle voi laittaa maskia. Etelä-Koreassa maski on oltava myös ihan pienimmillä. Haluanko? Ei ole väliä ja maskien kanssa eletään nyt. Ja jos se suojaa niin hyvä niin. Vaikkakin se tyyli millä se maski kasvoilla pyörii ei ehkä suojaakaan ollenkaan.

Suomi äiti minussa sanoo, ettei kolmevuotias voi mennä kouluun. Ja sinnehän se meni ”kouluun”. Tärkeintä on, että siellä välitetään lapsesta ja tehdään asioita lapsentason mukaan. Täällä meidän koulussa päivät on n.6,5 tuntia ja keskiviikkoisin n.5 tuntia. Mikä on vähemmän kun normaali päiväkotipäivä silloin kun molemmat vanhemmat on töissä.

Suomi äiti minussa sanoo, että 7 vuotias voi mennä yksin kouluun ja silloin muun maalaiset äidit katsoo mua silmät suurena ja kysyy ihanko oikeasti?

Meitä äitejä on moneksi ja monenlaisia. Joku haluaa olla kotona ja joku töissä. Jonkun lapset syö herkkuja ja toisen ei. Itse olen kasvanut oppien suomalaisia tapoja ja maailmalla ollessa jostain niistä on päästettävä irti ja opittava uusia tapoja. Mikä on ihan hyvä asia koska ei ole yhtä oikeaa tapaa olla äiti.

Perhe Vanhemmuus Höpsöä

Kierrätys Etelä-Koreassa

Mä ajattelin vähän kertoa miten meillä täällä kierrätetään roskat. Tämä siis tässä meidän talossa eli voi olla ihan jotain muuta muualla täällä saarella saati sitten koko maassa. Ja kierrätettävää tulee ja paljon varsinkin muoveissa.

Täällä erotellaan paljon roskia

  • Muovipakkaukset
  • Muovikelmut, ohuempi muovi
  • Paperit ja pahvit
  • Metalli purkit ja tölkit
  • Lasi
  • Styroksi
  • Ruuantähteet (pitäisi siis olla kuivattu) ja eläimille kelpaavaa saa vaan laittaa. Ymmärrettiin, että tähteet jauhetaan ruuaksi eläimille. Oman jäteastian voi huuhdella roskakatoksella.
  • Muu roska pitää laittaa vihreään siihen tarkoitettuun roskapussiin.
  • unohdin aiemmin että onhan täällä vielä vaatteille oma laatikko

Nämä vihreät pussit pitää ostaa erikseen kaupasta ja niitä saa vain kassalta. Niitä ei saa itse ottaa vaan pitää erikseen pyytää. Yksi pussi maksaa n.0,45€ mikä on aika paljon yhdestä pussista jota on pakko käyttää. Onpahan ainakin pakko myös kierrättää kaikki mahdollinen. Meillä vaan kun tulee tuota vaipparoskaa vielä niin jonkun verran menee näitä pusseja.

Kotona on yrittänyt miettiä miten saan roskat lajiteltua parhaiten ettei niitä viedessä tarvisi käyttää aikaa esim. muovijätteen erittelyyn. Sitä nimittäin tulee ja paljon. Kaikki on muovissa ja yksittäispakkattuina (johtuukohan kosteudesta?). Vielä en ole ostanut kaikille omia roskiksia koska haluan nähdä kuinka paljon mitäkin roskaa tulee ja millaset roskikset olisi hyvä olla. Muutamia täällä asunnossa jo oli ja niitä olen siirrellyt paikasta toiseen.

Timpa osaa jo vähän miettiä mikä roska kuuluu mihinkin ja usein kysyy että mihin tämä kuuluu? Pienempi herra sitten hoitaa roskien siirtämisen pois roskiksesta aina kun silmä välttää. Mikä ihme niissä roskissa kiehtoo?

Vaikuttaa todella hyvältä systeemiltä ja todella toivon että kaikki oikeasti kierrätetään loppuun asti.

Vertauksena vielä: siellä meidän Ranskan kodissa oli roskikset sekajätteelle ja paperit ja muovit samaan ja sitten vielä lasi erikseen. Siis kolme eri roskista. Mutta tiedän että tämä vaihtelee suuresti asuinalueen mukaan.

Entäs kierrätys kaupungilla ollessa?

Kadut onkin sitten ihan eri juttu. Missään ei näy roskiksia ja tähän asti olen tuonut aina roskat mukana kotiin. Välillä kaduilla näkee roskakasoja ja siihen saa kai jättää omatkin. Ymmärsin ettei roskia kuitenkaan saa heittää mihin vaan kasaan vaan pitäisi silloinkin yrittää kierrättää. Tästä en ole kuitenkaan yhtään varma ja pitää vielä asiaa selvittää.

Ruokakuva on meidän karanteenin ajalta jolloin ei itse päästy kauppaan. Esimerkiksi me ei ikinä ostettaisi kolmea kiiviä muovirasiassa ja kananmunat ostetaan pahvissa.

Puheenaiheet Ajattelin tänään