Työnhakua Ranskassa

Se olis taas paluu omaan arkeen Ranskassa viikon Lontoossa olemisen jälkeen. Välillä pitää taas mieli kääntää työnhakuun, etsiä uusia paikkoja ja laittaa muutama hakemus. Edellenkään en aio vielä alkaa asiaa stressaamaan.

Oon nyt muutaman kuukauden enemmän ja vähemmän etsinyt uutta työpaikkaa. Aika monta hakemusta päiväkoteihin olen lähettäny mutta mitään ei ole sitä kautta löytynyt.
Todellisuus kun taitaa olla se, että pitäs vaan olla sujuva toi ranskankieli työpaikkaan päiväkodissa, jollei se ole kaksikielinen.

Seuraava vaihe on etsiä perheitä kenellä olisi kiinnostusta englanninkieliseen hoitajaan kotona. Täällä on yleistä, että kotiin tulee hoitaja tai lapset viedään hänelle. Palkat on kai aika vaihtelevat ja oon ymmärtäny, että osalla on pari lasta eri perheistä hoidettavana. Perheitä voi etsiä itse ja tehdä suoraan sopimuksen heidän kanssa tai sitten toimiston välityksellä ja sopimus sitä kautta. Yhteen tämmöseen toimiston oon ollu yhteydessä ja olen heitä menossa tapaamaan.

Lisätyönä tai alkuun (jos ei muuta löydy töitä) voisin myös alkaa opettaa englantia lapsille. Se on ilta tai viikkonloppu homma. Näistä jos ei mikään onnistu niin sitten jotaa ihan muuta työtä kun lastenhoitoa. 

Mulla ei ehkä ole varaa olla nirso töiden suhteen tai työmatkan suhteen. Mutta yritän ainakin aluksi, että saisin mieleisiä töitä suht. omalta asuinalueelta. Pariisista varmasti olisi suuremmat mahdollisuudet löytää hommia mutta työmatkaa tulee sitten ainakin tunti.

Pitää koittaa pitää mieli positiivisena ja avoimena. Uskon siihen, että jotain löytyy vaikka siihen voi aikaa mennäkin. Ja nautitaan nyt tästä tilanteessa ja elämänvaiheesta. 

suhteet oma-elama tyo raha