Vauvat meillä ja muualla
Mä katsoin dokumentin vauvoista eripuolilta maailmaan (Bebe(s) 2010). Siinä ei puhuttu oikeastaan mitään vaan näytettiin lyhyitä pätkiä vastasyntyneistä vauvoista ja heidän kasvusta. Jokainen oppi tyylillään liikkumaan ja puhumaan. Vaikutti myös siltä että kaikkia rakastettiin ihan samalla tavalla.
– Amerikassa vauva oli sairaalassa tarkkailussa synnyttyään.
Kasvaessa hänelle luettiin kirjoja. Painoa ja kehitystä seurattiin
Äiti pumppasi tuplapumpulla maitoa.
Vauvan kanssa käytiin jumpassa.
Siellä oli siis vauvalle kaikki ja kaikkea.
– Afrikassa ei vaippoja näkynyt.. kun vauva kakkasi niin äiti pyyhki vauvan pyllyn omaan jalkaan ja siitä pyyhki sen pois syödyllä maissintähkällä.
Äiti putsasi vauvan kasvot nuolemalla ne.
Vauvan hiukset leikattiin veitsellä päänahkaa rapsuttaen.
Leluina oli kiviä ja tyhjä muovipullo.
– Japanissa vanhemmat kirjoitti tussilla vauvan jalkapohjiin kun vauva syntyi
Kasvaessa vauvaa viihdytettiin leluilla ja isä puhui samalla kännykkään.
Äiti kävi vauvakerhossa ja muskarissa.
Vauvalle oli heijaava sitteri.
Samoin kun Amerikassa vauvalle oli kaikkea mahdollista.
– Mongoliassa uusi äiti piti vauvaa kapaloituna sylissään ja hyppäri moottoripyörän kyytiin. Isä ajoi ja isompi lapsi istui isän edessä.
Vauva makasi selällään ilman vaippaa pyyhkeiden päällä ja pissasi siinä
Vauvan suuhun laitettiin kai kalaa kun hän oli selinmakuulla ja siinä kalan keskellä oli tulitikku. Vauva söi sitä kuin tuttia ja kai tulitikunntarkoitus oli ettei pala mene kokonaan vauvan suuhun.
Pienen vauvan pesu tapahtui niin että äiti otti suuhun vettä jonka ”sylki” kohti vauvaa ja kasvot pestiin tissimaitoa ruiskuttamalla
Paino näytettiin seurattavan. Lääkäri tuli autolla heidän teltalle ja siellä mittasivat painon.
Mongolia oli musta kiehtovin. Se perhe asui keskellä ei mitään teltassa ja eläimiä pyöri ympärillä. Ei paljoo äitiä vauvan vieressä näkynyt eikä muutakaan ihmeempää viihdykettä.
Todella mielenkiintonen ja muistuttaa siitä kuinka erilaista elämä onkaan. Muistuttaa myös ettei ehkä tarvitse itse stressata söikö oma poika nyt lusikallisen liian vähän tai onkohan hänellä tarpeeksi virikkeitä. Olen myös onnellinen että asun maassa jossa on kaikki hyvin ja on kaikkea mahdollista vauvalle vaikka välillä tuntuu, että on aivan liikaa kaikkea saatavilla. Koko ajan tulee uusia juttuja tai parempi malli jotka pitää muka vauvalle hankkia. Vähemmälläkin pärjää mainiosti.
+ Ihan samalla tavalla sisarukset kiusasivat toisiaan jokapuolella maailmaa. ;)