Pumppi – tunnit jalkapäivänä?

Mä voin vaan sanoa, että älkää koskaan menkö pumppi-tunnille samana päivänä, kun ootte käynyt treenaamassa alakroppaa. Ja tämän asian aion itse muistaa tulevaisuudessa aivan satakymmenen prosentin varmuudella, mä vannon. Mä voin vaan tällä hetkellä kirota itseäni ja tätä koko ideaa 😀 Ostin viikon alussa uuden jäsenyyden tuohon lähisalilleni ja otin siihen nyt myös ryhmäliikuntatunnit mukaan. Hei jee, pääsee testaamaan jotain uutta! Ajatuksena tuo on erittäin loistava ja uskon, että tulevaisuudessa pystyn ottamaan vähän vielä enempi hyötyjä irti koko ilosta, nyt kun ollaan opittu jotain kovaa ja kantapään kautta. Auttakaa armias kuinka musta tuntuu, että mun lihakset repee ja ensimmäisen kerran elämässä kävelen urheilun vuoksi kuin ankka vaakkuen eteenpäin..  

 Mulla ei oo oikeastaan minkäänlaista kokemusta ryhmäliikuntatunneista. Muutamilla aerobisilla tunneilla oon käynyt nuorempana ja täällä Hyvinkäällä asuessani myöskin muutaman kerran ihan kokeilumielessä. Ne eivät ole kuitenkaan ole olleet minkään kuntosalin ohjelmia, joten todellisuudessa mulla ei ollut niin maan minkäänlaista käsitystä mihin olin pääni pistämässä, kun päätettiin Tanjan kanssa varata tälle päivälle pumppi-tunti. Mainittakoon vielä, että eilen oli vatsa-selkä-pakarat-tunti, joten hurrei.  Tunti olikin yhtä rääkkiä ja jokainen joka on vastaavanlaiselle tunnille osallistunut niin tietää varmasti mistä nyt puhun. Mä olin jotenkin pienessä päässäni kuvitellut, että tää pumppi-tunti olisi vähän samankaltaista, kuin ne aiemmat aerobiset tunnit, joihin olin osallistunut. Ja katin koivet, sanon minä. Ainoa sama asia tunnissa oli se, että siellä oli ohjaaja ja taustalla soi musiikki. Siihen se samankaltaisuus taisikin sitten jäädä.  Yksi erittäin riutunut ja väsynyt likka treenien jälkeen 😀

Ensinnäkin, tunnin alussa kasattiin itsemme eteen niin levypainoja (monta eri painoluokkaa), steppilautaa ja jumppamatot. Okei. Tämmöisillä siis mennään, ei tää nyt niin paha voi kuitenkaan olla, jaksanhan mä salinkin puolella nostella jos minkälaista painoa toistojen perään.. Joopa joo. Aloitettiin lämmittelyllä. Käytiin kaikki lihasryhmät suurinpiirtein läpi, ja tässä kohtaa olin vielä sillä fiiliksellä, että tää on aika piece of cake.. Kunnes aloitettiin sitten itse touhu. Painoa levytankoihin vähintään tuplasti enemmän ja sitten mentiin. Kyykättiin, tehtiin maastavetoja, tehtiin kulmasoutuja, ja voi jumaleissön kun lähdettiin noita yhdistelemään ja lisättiin niihin vielä jos jonkinmoista sarjaa ja toistomäärää ja pumppausta ja ihan mitä nyt kaikkea maailmassa voikaan keksiä.. ”Vielä muutama”, se ohjaaja huuteli edestä pontevasti jossain kohtaa, kun päässä heitti, hikikarpalot sumensi näköä ja samalla kun tajusin, että lähdettiin tekemään JÄLLEEN sitä hemmetin sarjaa alusta asti. Joo, vielä muutama menee, mutta sitten tältä likalta taitaa haljeta etureidet. Sana ”muutama” sai kyllä aivan uudenlaisen käsityksen tuolla tunnilla. Muutama oli kaksi minuuttia, oli nopeeta ja hidasta liikettä ja sitten, kun huudettiin, että viimisiä viedään, niin mä vielä jopa uskoin tuon. Kunnes, vähän ajan päästä (joka tuntui vähintään ikuisuudelta siinä kohtaa, kun pumppauksia vain jatkettiin suuntaan jos toiseenkin) alotettiin vasta hidas lasku jostakin viidestätoista toistosta alaspäin.. Ja se laskeminen oli erittäin hidasta. Hei oikeesti voi p****le, tässähän piti jo viedä niitä viimisiä!! Jossain vaiheessa käännyin katsomaan Tanjaakin ja meidän katseet oli vähintäänkin yhtä epätoivoisia, vaikkakin hymyä jaksettiin puskea läpi. Ehkä tilanne oli kaiken kaikkiaan jo surkuhupaisa. 😀  Mun olo on tällä hetkellä kuin onkimadolla. Mä oon todella tyytyväinen ja ilonen, että jaksettiin painaa tuo tunti läpi, ja nyt on hyvä fiilis sen puolesta. Tämä yhdistelmä ei vain yksinkertaisesti toimi; jalkatreenit + pumppi-tunti. Tulevaisuudessa muistan, että kun osallistun kyseiselle tunnille, niin samana tai edeltävänä päivänä ei ole ollut sitä jalkapäivää. Tai hauispäivää. Tai oikeastaan, paras olisi, jos ei olisi ollut mitään kuntosalipäivää. Mä en ole koskaan varmaan ollut näin ”pumpissa” alakropastani. Tunti ja ohjaaja vaikuttivat todella hyviltä ja kokonaisuudessaan olisi ollut varmasti kymmenen kertaa toimivampi munkin osalta, jos mun tilanne alakropan kanssa ei olisi ollut tuo.  Mun täytyy nyt lähteä venyttelemään oikein huolella, koska huomenna mun pitäisi kyetä vielä iltavuorossa tekemään hoitotyötä ja tällä hetkellä jo pelkästään Nalalle hihnan laittaminen tuottaa todella kovaa tuskaa. 😀 Huom! Vanhat blogipostaukset laihduttamisesta ja elämäntaparemontista näkyvillä TÄÄLLÄ 🙂