Puolen vuoden odottelu päättyy ensi viikolla, kun pääsen VIIMEIN lapsettomuuslääkärin vastaanotolle. Kyllä, näin kotikunnassani hoidetaan lapsettomuutta julkisella puolella. Aivan sama, että lapsettomuushoito on hoitoa aikaa ja vuosia vastaan, täällä ei todellakaan kiirehditä hoidon kanssa. Ennemmin jätetään vastaamatta sähköposteihin, puheluihin, ei muisteta lähettää luvattuja kutsuja (näin kävi viimeksi tammikuussa) jne.  Lyhyt kertaus: viime kesän lopussa hoitoja […]

Useimmiten yritän olla hautautumatta lapsettomuuspaskaan, mikä ei tietenkään aina onnistu. Mutta joskus annan itselleni luvan uppoutua, antaa pettymysten tulla, joskus ilon ja naurunkin (olkoonkin, että näitä tunteita on ollut harvemmin viime kuukausina). Silloin olen yksin, ja saan vaikka vollottaa naama vääntyen rumaksi ja räkä valuen. Ei tartte sensuroida.  Liki vuosikymmenen yhdessäolon aikana olen itkenyt tai surrut […]

Soitin tällä viikolla puhelun, jonka jälkeen kurkkua on kuristanut ja mieltä ahdistanut. Kuin olis matto vedetty jalkojen alta, pantu muovipussi päähän ja laitettu killumaan johonkin jyrkälle reunalle.  Soitin nimittäin lapsettomuuspolille, joka aukesi viimein lähes kuukauden joulutauon jälkeen. Ihmettelin muuten tuotakin: keskussairaalan lapsettomuuspoli on kiinni aivan hemmetin monta kuukautta vuodessa. Onko sama muilla poliklinikoilla – vai […]

Kulunut vuosi ei lainkaan ollut sellainen kuin odotin sen olevan. En tullut raskaaksi, en voinut antaa joululahjaksi kenellekään vauvauutisia enkä voinut sanoa, että olen tipattomalla ja syön superterveellisesti, koska olen RASKAANA.  Ei. Sen sijaan purin turhautumista ja harhautin ajatuksiani pois odottamisen odottamisesta metsäpoluilla ja pyöräillessä. Löysin pari vuotta sitten maastopyöräilyn, ja tänä vuonna ajoin enemmän […]

Aamulla pyörälenkillä mahaan sattui aivan hemmetisti. Kuvotti, yökötti, etoi. Hetken mietin, olenkohan tulossa kipeäksi. Kunnes tajusin, että ei. Nyt on kp 25. Se mahanvääntely oli selvää menkkakipua. Jos yhtään kroppaani tunnen, menkat pärähtää käyntiin vuorokauden sisällä.  Voi perse, oli eka ajatus. Ei sitten Letrozol tuonut meille raskautta. Tämä oli neljäs ja viimeinen kierto.  Ei sillä, […]

Onnea, 98-vuotias rakas kotimaani Suomi! Syntymäpäivääsi juhlistetaan tänään kahdeksan asteen lämpötilassa ja sumupullosateessa. Silti ajattelen sinua lämmöllä ja valolla.  Olen aina ollut suomalaisuudestani ylpeä. Olkoonkin, että meihin suomalaisiin liitetään ulkomailla joitakin mielikuvia, joita en allekirjoita.  Minun Suomeni on sinivalkoinen, reilu ja oikeudenmukainen. Suomessani on suomalainen kulttuuri, johon kuuluu lähimmäisten kunnioittaminen, ihmisten arvostaminen ja koskemattomuus. Myös […]

Hellurei! Parin viikon jälkeen taas kuulumisia.  Kiertopäivää 16 rullailen. Menossa toinen Letrozol-kierto. Kierron alussa nappailin tabut huiviin päivinä 3.-7.  Mitään erityisiä tuntemuksia ei ole ollut, paitsi Letro-päivinä pieniä alavatsatuntemuksia, joita oli samoilla päivillä myös viime kierrossa.  Kierron puolivälin huitteilla puolestaan rinnat alkoivat muuttua aroiksi, kuten ennen ovista ilmeisesti tuppaa käymään.  Ovulaatiotestejä olen tikutellut nyt neljänä […]

On ärsyttävää, ettei täällä ole omaa kategoriaa lapsettomuudelle. Jokaista postausta aloitellessa on aina pakko lokeroida aiheensa (lapsettomuuspaskan puiminen/hoitojen edistyminen tai junnaaminen) joko vauvakuumeeksi tai raskaudeksi ja synnytykseksi. Vauvakuume oli ja meni silloin, kun kuvittelin paukahtavani tiineeksi parissa kuukaudessa. Raskaus on yrityksessä, muttei vallitsevaa todellisuutta.  Parikymmentä prosenttia lasta yrittävistä ei onnistu ilman apua. Ja hoidoissakaan kaikki […]

Ähäkutti, eipä välttämättä olekaan.  Sorry, viime postauksesta on vierähtänyt tovi. Kertaan siis kuukauden tapahtumat. Ne onkin helppo tiivistää parilla ranskalaisella: – Clomifen. Suuri huijaus, jos minulta kysytään. Toisin kuin viime postauksessa kuumottelin parin pillerin jälkeen, ne eivät todellakaan auttaneet minua ovuloimaan. Päinvastoin, en ilmeisesti ovuloinut lainkaan, follit eivät liiemmin kasvaneet ja jättibonuksena päälle, nuo ihanaiset […]

Kolme ihmetablettia popsittu, ja olen taas onnistunut valamaan itseeni uskoa, että tässä kierrossa voisi natsata. Lisäksi tuntuu jo nyt, että hormonihuurut alkavat vaikuttaa.  Viime yönä piehtaroin lakanoissani jäätävien kuumien aaltojen kanssa. Helotin kuin patteri, naama ja muukin ruho tulikuumina. Potkin peitot syrjään ja paistuin silti. Seuraavaksi taas kalisin kylmästä ja hilasin peiton korviin. Ei yhtään […]