Kova hinta omasta lapsesta – miksi lapsettomuudella rahastetaan?

Viimein loppukesä, ja hoidot alkavat! Saa taas tätä lapsiyrityskuviota eteenpäin. Onkin aikalailla koko kesä mennyt vain odotellessa, että jotain alkaisi tapahtua. Vaikka tietenkin olen muka ollut ajattelematta koko asiaa…

Hain eilen apteekista ekan satsin Clomifenia, ja tänään imuroin ensimmäisen pillerin huiviin. Viisi päivää vetelen näitä antiestrogeenejä, ja sitten parin päivän päästä ultrataan. Tutkimuksessa katsotaan, miten follit ovat kehittyneet eli onko lääkkeen annostus riittävä vai pitääkö se vaikkapa tuplata. 

Käydessäni apteekissa mieleen juolahti jännä ajatus, jota en aiemmin jotenkin ole tullut miettineeksi. 

Lapsettomuus on murheenkryyni, josta hirvittävän monet tahot käärivät makoisat rahat. Miten se voi mennä niin, että ihmiselämän ehkä suurimmasta kriisistäkin haetaan tienestejä? Ja eikös tuo nyt olisi yhteiskunnalle ihan hyvä juttu, että syntyisi ”uusia veronmaksajia” mahdollisimman paljon? 

Ajatus lähti apteekin kassalta, kun apteekkari totesi Clomien hinnan ääneen: melkein 70 euroa 20 tablettia. Siis mitä?! 

En ehtinyt taivastella hintaa edes ääneen, kun apteekkari jo totesi, että hormonilääkkeet ovat aivan järjettömissä hinnoissa nykyään, kun Kela ei korvaa niistä pennin latia. 

Kieltämättä! Maksoin kyllä mukisematta, mutta jäin miettimään. 

Minulla melkein 70 euron satsista riittää tällä minimiannostuksella juuri siksi aikaa, kun tätä hoitomuotoa on suunniteltu, eli neljäksi kuukaudeksi. Jos annostus tuplataan, riistopurkista liikenee kahdeksi kuukaudeksi. Jos sekään annostus ei riitä, pitää iskeä taas lisää euroja tiskiin. 

Onneksi on töitä ja tuloja, joilla maksaa, mutta eipä tämä ole lapsettoman, lapsesta haaveilevan ainoa kuluerä. Eikä varmasti jokaisella lapsettomalla parilla ole edes mahdollisuutta tarttua hoitoihin niiden hinnan vuoksi, edes julkisella puolella. 

Paljonko meillä on jo kulunut rahaa ”lapsentekoon”? 

Hormonien hinnan inspiroimana päätin summailla, minkä verran meillä on jo suunnilleen kulunut rahaa yritykseen, noin puolessatoista vuodessa. Lopputulos yllätti itsenikin. 

Kuluja on tullut ainakin näistä:

– miehen siemennestetutkimus, 100 euroa

– monivitamiini, foolihappo ja d-vitamiini kahdelle päivittäin, ehkä 200-300 euroa

– käynnit lapsettomuusklinikalla, 30 euroa kerta (hoitojen ja tutkimusten aikana käyntikertoja parhaimmillaan pari kuukaudessa)

– Terolut-kuuri, 15 euroa

– Clomifen-kuuri, 70 euroa

– raskaus- ja ovulaatiotestit, 200-300 euroa

Kaikki alkututkimukset tehtiin yksityisellä, koska siihen oli mahdollisuus. En halunnut jonottaa julkiselle ihan perustutkimuksiin, koska työterveyden kautta oli mahdollista saada pari perusultraa, verikokeet ja pissanäytteet tutkittua. Työterveyden gynekologi hoiti sitten lähetteen julkiselle puolelle keskussairaalan lapsettomuuspolille jatkotutkimuksiin ja hoitoihin. 

Jos jo alkuvaiheen käynnit yksityiselle olisi pitänyt pulittaa omasta pussista, arvioisin hintaa kertyneen niistä noin 500 euroa. 

Käytännössä rahaa on siis palanut tähän mennessä noin 700 euroa, vaikka olemme esimerkeiksi hoidoissa vasta ihan alkutaipaleella. Lienee sanomatta selvää, että toivon avun löytyvän meille ja raskauden alkavan mahdollisimman pienellä buustauksella, mutta eihän sitä voi koskaan tietää. 

Esimerkiksi yksi ystäväpariskunta, joka oli yrittänyt lasta kuutisen vuotta, sai jo parin kuukauden hormonihoidon jälkeen raskauden alkuun. Nyt heillä on ihana parivuotias riiviö kotona. 

Mutta pointtini tosiaan oli, että ei ole yritys mitään halpaa lystiä, jos siihen tarvitaan ulkopuolista apua!

Jos apua hakee yksityisellä puolella, summa kasvaa nopeasti kymmeniin tuhansiin euroihin, mikä on käsittämätöntä. Lapsen saamisessa on kuitenkin kyse eräänlaisesta ihmisen perusoikeudesta. 

Käytännössä lapsen voi saada myös kovalla rahalla – mutta mitään takeita onnistumisesta ei tietenkään ole. 

*****

Menossa kp 3 ja eka Clomi-päivä ikinä. Jänskää! Olen taas toiveikas! Jospa jo syksyn aikana tärppäisi, toivon sitä aivan hulluna. 

Kiinnostaisi tietää, paljonko rahaa te olette laittaneet raskautumisyritykseen? Mistä kulut ovat muodostuneet? Missä menee raja, mitä et enää olisi valmis maksamaan? Ja asettaako lapsettomuushoitojen hinta yrittäjät eriarvoiseen asemaan?