Molemmat vanhempani ovat aikoinaan muuttaneet parinsadan kilometrin päähän omista vanhemmistaan, joten on aika ilmiselvää, että lapsuudessani äitien- ja isänpäivät vietettiin oman perheen kesken, isovanhemmille lähetettiin kortit postissa ja joskus soitettiin.

Miehen koko suku asuu samassa kaupungissa (samassa, jossa itsekin nykyään asumme). Heillä on ollut tapana käydä kaikki isovanhemmat ja isoisovanhemmat läpi kyseisinä päivinä.

Me olemme näiden kolmen vuoden aikana käyneet joka äitien- ja isänpäivä molempien vanhempien luona, mutta emme isovanhempien luona. Minä en ole ennen oikeastaan edes ajatellut koko asiaa, mutta tänään anoppilan kahvipöydässä tuli puheeksi se, kuinka kaikki muut lapsenlapset perheineen ovat käyneet mummujen luona joko tänään tai edellisellä viikolla. Meidänkin kuulemma olisi pakko mennä käymään, jos nyt ei tänään niin mahdollisimman pian.

Korvaani särähti pahasti kohdat ”kaikki muut” ja ”pakko”. Ymmärrän kyllä, että tässä suvussa on ollut tapana toimia näin, mutta minusta se ei silti ole mikään pakko. Minä en ainakaan halua sitä, että kun meillä on oma lapsi/lapsia, pitää saman viikonlopun tai jopa päivän aikana juosta paikasta toiseen. Voi olla, että tästä pitää vielä keskustella ennen seuraavaa isänpäivää…

Minulla ei siis ole periaatteessa mitään sitä vastaan, että tässä muutaman viikon sisään menisimme käymään Miehen isovanhempien luona. Varmasti menemmekin, jos löydämme kalenterista sopivan aukon, sillä juuri nyt Miehen harrastus vie meiltä melkein kaikki viikonloput, ja arkisin työpäivän jälkeen en jaksa.

Eniten koko keskustelussa kuitenkin ärsytti ihan toinen asia. Anoppi nimittäin sanoi, että mummut odottavat kovasti, että saavat nähdä minun vatsani. Teki mieli kysyä, että anteeksi mitä! Mutisin siinä sitten, että eihän tämä vatsa nyt vielä kauhean näkyvä ole (vaatteet päällä näytän edelleenkin siltä, kuin olisin vain syönyt vähän liikaa kebabia), mutta kommentti jäi harmittamaan. Olenko minä jokin näyttelyeläin, joka pitää viedä koko suvulle näytille, että katsokaas nyt kuinka sen vatsa kasvaa? Ymmärrän että sitä pientä vauvaa käydään sitten näyttämässä kaikille, kun se on syntynyt, mutta ihan oikeasti: Täällä ei ole vielä mitään nähtävää!