Jälkikäteen en blogipostauksia kirjoittele. Niin olin päättänyt. Pakko kuitenkin palata viime viikkoiseen rakkaaseen Buenos Airesiin, josta jatkoin matkaa pohjoiseen maanantaina 12.3.2018 (nyt istun Iguazún putouksien lähellä pienessä hostellissani. Kävin hetki sitten pulahtamassa lämpimässä uima-altaassa ja nyt syön sipsejä ja juon olutta terassilla.) Viikkoa ennen surullisia hyvästejä BA:n kanssa nautin tangosta täysin sydämin. Olin käynyt kokeilemassa sitä aikaisemmin […]

La Epoca on alueella, jossa ei turisteja näy. Ranskalais-amerikkalainen muusikko, johon tutustuin eräissä kattoterassijuhlissa, suositteli vierailua tähän pieneen parturi-kahvilaan. Kyllä, parturi-kahvilaan. Torstaisin ja perjantaisin klo 16.30 alkaen paikka täyttyy iloisista vanhuksista, jotka esittävät tangoa ja muuta kansanmusiikkia toisilleen. Olin ymmärtänyt, että kyseessä on konsertti, mutta ei – tämä on ennemminkin (yhteis-)laulutapahtuma. Upeaa. Parituntisen musiikkihetken aikana oven […]

Suru – kadulla elävät ihmiset ja eläimet mietityttävät päivittäin Viha – lieneekö nyt vihaa sentään, mutta aivan hävyttömän hirveää on tämä paikallinen pizza täällä, en suosittele Inho – keikalla kaverini kanssa tilaama kuohuviinipullo kaadettiin kahteen jäällä täytettyyn muovikuppiin (ja kysyttiin, halutaanko RedBullia päälle) Hämmästys – tililtäni nopeasti hupenevat rahat (mutta eihän Buenos Airesissa voi olla […]

La Boca. Liekö saanut nimensä siitä, että se sijaitsee Matanza-Riachuelo-joen suulla (boca). Tai kenties aikoinaan alueelle asettuneet genovalaiset (!) nimesivät sen Boccadassen mukaan (Genovassa käyneet tietävät mistä puhun). Joka tapauksessa La Boca on yksi värikkäimmistä Buenos Airesin kaupunginosista, joita on yhteensä 48. Värikkäät, laivojen osista rakennetut talot houkuttelevat harhailemaan kaduilla ilman määränpäätä. Muutamalta turistiselta kadulta […]

Pientä hermoilua oli ilmassa, kun odotin pääsyä tanssisaliin…   ”Jännittää hitsisti, tosi paljon, kaikki muut ovat paikallisia, puhuvat outoa espanjaa, päätä melkein särkee ja silmiä kuivaa, toista silmää punottaa pitikin hieroa :S pienet shortsit ja lyllyvät jalat, miksen laittanut sukkahousuja? Kotona olisi ollut sellaiset kiinteyttävät. En kyllä lähde nyt pois, vaikka ehkä tekisi mieli. Yyh. […]

Ystävänpäivä. Päätän hemmotella itseäni (olenhan itseni paras ystävä) ja nauttia lounaan Glorian ruoka&viinin suosittelemassa ravintolassa Casa Caviassa, joka on myös kukka- ja kirjakauppa. Istun sisäpihalla vihreäkuparisen pöydän ääressä. Korvissa soi tyylikäs jazz sekä sisäpihan keskellä olevan vesialtaan liplatus. Altaan keskellä on kaunis puu, ja kasvit verhoavat yhtä sisäpihan seinistä. Oikealla puolellani paikan työntekijä sitoo kauniita […]

Kaksiviikkoisen intensiivisen matkustelun jälkeen on syytä pysähtyä hetkeksi paikoilleen. Aion viipyä Buenos Airesissa ainakin kaksi viikkoa tavoitteenani – reflektoida kaikkea kokemaani ihanassa Uruguayssa (Tommi lähti eilen kotiin ja nyt on hassu pysähtynyt olo) – opetella espanjaa (en kyllä halua lähteä reissaamaan tällaisella kielitaidolla) – tutustua tangoon (ja ehkä paikalliseen lindy hop-kulttuuriinkin) – olla yksin (ensimmäiset päivät […]

Uruguayn pääkaupunki ei ole hassumpi. Viihdyn siellä jopa niin hyvin, että voisin kuvitella asuvani kaupungissa lyhyen periodin. Kaupungin kauniista kaduista ei tullut otettua hirmuisesti kuvia, vaan lähinnä kuvasin ihmeellistä paikallisten juhlaa, jossa meren jumalattarelle lahjoitetaan hedelmiä, kynsilakkaa, kynttilöitä, kukkia, koruja ja ties mitä sinivalkoisissa pienissä laivoissa. Montevideon rannat olivat täynnä ihmisiä, jotka laskivat veneet rummutusten […]

Pikkuruinen kylä Natura Reserva-alueella, jonne pääsee vain kävellen tai pomppivan jeepin kyydissä. Ei wifiä, vain hiukan itse tuotettua uusiutuvaa sähköä. Kun saavumme värikkäälle hostellille, jonka ulkopuolella ihmiset roikkuvat riippumatoissa ja puutarhassa kasvaa kannabis (Uruguayssa laillista), meitä pyydetään laskemaan heti rinkat selästä ”now relax, you are in Cabo Polonio”. Joku soittaa auringossa kitaraa ja jostain kaukaa […]

Helmikuussa sain tutun vieraan Suomesta, kun Tommi tuli matkaseurakseni Uruguayhin pariksi viikoksi. Lauttamatkalla Argentiinasta Uruguayhin huokailimme kauniin oranssille auringolle ja tuijotimme lumoutuneina kultaisissa säteissä liehuvaa Argentiinan lippua. Perillä Carmelossa tuntui, kuin aika olisi pysähtynyt. Kadut olivat hiljaisia – vain siloin tällöin muutamat autot tai hevosvaunut kulkivat ohitse. Vietimme aikamme tässä pikkukylässä kuvaten värikkäitä taloja, harhaillen […]