Uruguay kuvin: Carmelo

Helmikuussa sain tutun vieraan Suomesta, kun Tommi tuli matkaseurakseni Uruguayhin pariksi viikoksi. Lauttamatkalla Argentiinasta Uruguayhin huokailimme kauniin oranssille auringolle ja tuijotimme lumoutuneina kultaisissa säteissä liehuvaa Argentiinan lippua. Perillä Carmelossa tuntui, kuin aika olisi pysähtynyt. Kadut olivat hiljaisia – vain siloin tällöin muutamat autot tai hevosvaunut kulkivat ohitse. Vietimme aikamme tässä pikkukylässä kuvaten värikkäitä taloja, harhaillen hiljaisilla kaduilla ja keskustellen syvällisiä sympaattisen hostellin työntekijän kanssa. Näimme vapaana juoksevia koiria ja hevosia ajaessamme pyörillä paikalliselle viinitilalle, jossa maistelimme Shirazia, Tannatia ja näiden yhdistelmää. Ai että, vallan hurmaava pieni paikka tämä Carmelo, jonne olisi voinut jäädä pidemmäksi aikaa vaikka kirjoittamaan runoja viinilasi kädessä.