Ensimmäinen neuvola! (9. rv)

Arki on vienyt mennessään, enkä ole kirjoitellut taas toviin.Oikeasti raskaus on siis jo pidemmällä, mutta kirjoittelen tänne aina kun aikaa on.

Tämä viikko meni aika lailla linjassa edellisten kanssa, ei siis yllätyksiä puoleen tai toiseen. Viikko oli tosi rankka: pahoinvointi oli kovasti mukana kuvioissa ja lähes jokaisena iltana oli työpäivän päätteeksi joko töihin tai opiskeluihin liittyvää menoa. Mutta, tästäkin selvisin! Aloitin lääkärin ohjeesta taas lääkityksen refluksitautiin, se tuntui hieman hillitsevän pahinta etomista, mutta ei auttanut varsinaiseen yökkäilyyn.

Ensimmäinen neuvolakäynti

Tällä viikolla meillä oli ensimmäinen neuvolakäynti! Olin odottanut käyntiä tosi paljon, varhaisultrasta huolimatta tuntui, että mahtaako tämä kaikki olla tottakaan. Meidän oma neuvolan täti oli alkukankeuden jälkeen tosi mukava ja juteltiin kaikki asiat oireista isyyden tunnustamiseen, avoliitossa kun elämme. Kun sain neuvolakansion käsiini, liikutuin äkisti ja isosti ja itku tuli. Tapani mukaan kuitenkin hillitsin sen, mutta jotenkin sillä hetkellä kaikki tuntui aidolta ja koskettavalta ja ihanalta ja äitiyskortti ja muut paperit ovatkin tällä hetkellä mun suuri aarteeni.

Turvotuksesta johtuen kriiseilin edeltävänä iltana, että olen varmasti lihonut hirveästi, mutta totuus oli toinen, ”kiitos” raskauspahoinvoinnin. Paino oli hyvin kuuliaisesti samalla tasolla kuin aiemmin, taisi olla jopa hieman vähemmän. Kun painoa on valmiiksi muutama kilo liikaa, niin ihan hyvä, ettei se ole lähtenyt heti roimaan nousuun.

Seuraavana päivänä pääsinkin jo varailemaan labroja ja ultraa. Iskikin aivan massiivikriisi – olin odottanut pääseväni ultraan viikkoa aiemmin kuin sitten pääsinkään ja odotusaikaa olikin tulossa miltei kuukausi! Argh!

Tiivistelmä:

• Viikon teema: Oksentaminen ja pahoinvointi alkoi jo naurattamaan.
• Oireita: Pahoinvointia, väsymystä – same old, same old.
• Kyyneleitä: Eka oikea pikkuheppuun liittyvä itku!