Katso video. Videoon saa myös tekstitykset suomeksi

Saksafiili

Pikku Naisista löytyy useampia viittauksia Saksaan. Kirjan ensimmäisessä luvussa Jo toivoo itselleen joululahjaksi tarinakokoelmaa nimeltä Undiini ja Sintram. Undiini ja Sintram on kokoelma skandinaavisia ja germaanisia satuja ja sen kirjoitti saksalais-ranskalainen kirjailija Friedrich de la Motte Foque.

Beth sairastuu tulirokkoon hoitaessaan Hummelin perheen vauvaa, mutta Marchin perhe ei koskaan syytä Hummeleita tapahtuneesta, ja Louisa kirjoittaa heistä aina sympaattiseen sävyyn.

John Brooke kääntää Megille saksalaisen laulun englanniksi ja hän lukee tällä pätkiä Mary Stuartista, mikä on saksalaisen kirjailija ja filosofi Friedrich Schillerin kirjoittama näytelmä. Megin ja Johnin häissä Laurie ehdottaa, että he tanssisivat kuten saksalaiset.

Kun Jo on New Yorkissa, hänen vuokraemäntänä on Mrs Kirk. Kirk on englanninkielinen muunnos saksalaiseta nimestä Kirche, mikä merkitsee kirkkoa. Mitä tulee 1800 luvun saksalaiseen kulttuuriin ja saksalaisten maahanmuuttajien vaikutukseen 1800-luvun Yhdysvaltoihin ne on esitetty Pikku Naisissa erityisen myönteisessä valossa.

Yksi Louisan suosikki kirjailijoista oli saksalainen kirjailija Goethe. Goethe oli myös yksi Friedrichin hahmon inspiraatioista. Pikku Naisissa Amy matkustelee ympäri eurooppaa täti Marchin kanssa. Amy muun muassa vieraili Goethen kotitalossa Frankfurtissa ja kirjoitti siitä kotiin.

Tosielämässä Louisa itse vieraili Goethen talossa ensimmäisellä Euroopan matkallaan.

”Menimme ensin Wiesbadeniin, kaunis ,hauska paikka täynnä ihmisiä. Näin pelihallin, ihmisiä pelaamassa, hienosti hoidetut tilukset ja alueet, sitten matkasimme Frankfurtiin. Näin ja koin paljon, sekä nautin olostani. Goethen, Schillerin, Faustin, Gutenbergin ja Schaefferin patsaat keskusaukiolla. Goethen talo on pitkä, yksinkertainen rakennus, siinä on ulkonevat kerrokset ja hollantilainen katto. Ovessa on marmorilaatta, jossa lukee Goethen synnyinaika. Katsoin sitä pitkän aikaa. Tahdoin mennä sisään, mutta aikaa ei ollut riittävästi”.

(Louisa May Alcott life, letters and journals).

Tärkein saksalainen hahmo Pikku Naisissa on Jo´n elämänrakkaus Friedrich Bhaer. Pikku Naisia kertoo sisarten kasvusta tytöistä naisiksi, joten Louisa ei kirjoittanut kirjan mieshahmoille Laurielle, Friedrichille ja Johnille, yksityiskohtaisia taustatarinoita. Tutkiaksemme Friedrichin hahmoa tarkemmit ja saadaksemme hänestä paremman kokonaiskuvan, meidän tulee tutkia Louisaa, hänen yksityiselämäänsä, filosofiaa, elämänarvoja ja tietysti rakkautta saksaan.

Friedrich esitellään aikaisin kirjan toisen osan alussa, Jo on Friedrichin suhteen utelias, heti kun hän näkee tämän ensimmäisen kerran.

”Menin alakertaan ja näin, jotain mistä pidin kovasti. Tämän talon käytävillä on pitkälle kantavat valot ja näin pienen palvelustytön kömpivän ohitseni kantavan painavaa hiilisankoa. Hänen takaansa tuli herrasmies, joka otti hiilisangon tytön kädestä ja kantoi sen yläkerran ovelle, laski sen maahan ja sanoi ystävälliseen sävyyn vieraalla aksentilla ”parempi, että annoitte minun auttaa, pienen lapsen selkä on liian heikko kantaakseen moisia taakkoja”.

”Eikö se ollut kauniisti tehty? minä pidän sellaisesta. Kuten isä sanoo, ihmisen käytös kertoo tämän luonteesta. Kun mainitsin siitä Rouva Kirkille, hän nauroi ja sanoi se oli varmasti Professori Bhaer. Hän tekee aina tuollaisia asioita.

Rouva K. kertoi minulle, että professori oli Berliinistä. Erittäin oppinut ja hyvä mies. Mutta köyhä kuin kirkon rotta ja hän antoi kielitunteja elättääkseen itsensä ja kaksi veljenpoikaansa, joista hän huolehtii edesmenneen siskonsa pyynnöstä, joka oli naimissa amerikkalainen kanssa.

Tarina ei ollut erityisen romanttinen, mutta se kiinnosti minua ja olin iloinen kuullessani, että rouva Kirk antoi hänen käyttää salonkia oppihuoneena. Salongin ja lastenhuoneen välissä on lasiovi ja aion seurailla häntä ja kerron sinulle miltä hän näyttää. Turha huolehtia, äiti, sillä hän melkein neljänkymmenen.

Friedrich on Jo´ta noin 16 vuotta vanhempi. Eli kun he tapaavat hän on noin 38 tai 39. Pikku Naisia musikaalissa Friedrich on hieman nuorempi. Kun hän tulee tapaamaan Jo´ta Concordin hänellä on vasta ollut 35-juhlat. Kirjassa Friedrich palaa Jo´n elämään alkukesällä, noin puolivuotta Bethin kuoleman jälkeen.

Jos yhdistelemme asioita voimme päätellä, että Friedrich on syntynyt keväällä ja jos Friedrich on noin 40 Yhdysvaltojen sisällissodan päättymisen jälkeen, se merkitsee, että hän on syntynyt vuosien 1825-1827 välillä.

Fritz on erittäin ekstrovertti. Hän nauttii eläväisestä keskustelusta, saa ystäviä helposti, näkee kulttuuristen rajojen yli. Hän on erittäin uskonnollinen, kultturelli ja romantikko. Ei ole sattumaa, että Friedrich on juuri Berliinistä.

Samoihin aikoihin kuin Louisa kirjoitti Pikku Naisia, Berliini oli saavuttamassa yhä suurempaa merkitystä, ja siitä tuli Saksan Empiirin uusi pääkaupunki vuonna 1871. Berliinissä syntyneenä ja siellä asuneena Fritz on voinut nauttia kaupungista täysin siemauksin. Sen arkkitehtuurista, kirjallisuudesta, kirkoista, filosofisista piireistä, kauppatoreista ja Biergarteneista.

Louisa kirjoittaa, että Friedrich puhuu useita kieliä, ja kirjassa hän puhuu ranskaa muutaman kerran. Berliini oli yksi 1800-luvun Saksan monikulttuurisimmista kaupungeista ja siellä oli laaja Ranskankielinen vähemmistö.

Se, että Friedrich puhuu useita kieliä viittaa siihen, että hän on matkustellut paljon ja on siinä mielessä yhtä kosmopoliitti, mitä Amy ja Laurie ovat.

Lukija saa myös selville, että Friedrich oli ennen Berliinissä hyvin kunnioitettu professori. Tämä saa Jo´n kiinnostumaan hänestä entistä enemmän.

Jo arvosti hyvyyttä paljon, mutta hän omasi myös naisellisen kunnioituksen älykkyyttä kohtaan ja tieto, jonka hän sai selville professorin taustasta sai tämän kiinnostumaan hänestä entistä enemmän. Friedrich ei koskaan puhunut itsestään, ja kukaan ei tiennyt, että kotikaupungissaan, hän oli ollut erittäin pidetty oppineisuutensa ja rehellisen luonteensa vuoksi. Kunnes eräs hänen maanmiehistään kävi tapaamassa häntä. Keskusteli Rouva Nortonin kanssa paljasti tämän tiedon Jo´lle ja jo piti siitä, jopa enemmän, sen takia, ettei Herra Bhaer ollut koskaan kertonut siitä. Jo tunsi ylpeyttä, siitä että hän oli Berliinissä arvostettu professori vaikka vain köyhä kieltenopettaja Amerikassa. Jo´n silmissä tämä tieto kaunisti hänen kotoista ja kovaa työntäyteistä elämää ja antoi sille romanttisen vivahteen.

On erittäin todennäköistä, että Louisalla oli Humboldtin yliopisto mielessään. Aikana jolloin Louisa vieraili Saksassa yliopisto tunnettiin nimellä Berliinin yliopisto. Yliopisto oli perustettu vuonna 1809, ja olisi vain sopivaa, että Friedrich olisi opiskellut ja myöhemmin työskennellyt siellä opettajana. Yliopisto tunnetaan kuuluisin saksalaisten filosofien ja ajattelijoiden opinahjona.

Emme tiedä paljoa Friedrichin perheestä. Lukija saa selvillä, että hänellä oli Minna niminen sisar, joka oli naimisissa amerikkalaisen kanssa, joka ilmeisemmin jätti tämän, ja kuolinvuoteellaan Minna pyysi Fritziä huolehtimaan sisarenpojistaan ja kasvattamaan heidät Yhdysvalloissa. Tämä ei kuullu kaanoniin, mutta olen lukenut muutaman fanficin, joissa Minnan ex-aviomies oli toimittaja, joka hylkäsi perheensä ja, että Minna oli myös mahdollisesti toimittaja. Tämä selittää, sen miksi Friedrich tekee parhaansa pitääkseen pojista huolta, tahtoo olla hyvä roolimalli ja ihminen, joka ei koskaan hylkää heitä. Kirja antaa viitteitä, siitä että Minna ja Friedrich olivat läheisiä. Tämä on erittäin yleinen kuvio Louisa May Alcottin tuotannossa. Esimerkiksi Moods-kirjassa Jeffrey Mooren hahmo pitää huolta sairaasta sisarestaan, kunnes tämä menehtyy ja Work Story of Experience kirjassa päähenkilön rakkauden kohde David, on menettänyt sisareensa yhteyden ja suree sitä kovasti. Sisaren menetys on asia, joka myös yhdistää Jo´ta ja Friedrichiä.

1800-luvulla saksalaiset maahanmuuttajat olivat toiseksi suurin maahanmuuttaja ryhmä Yhdysvalloissa irlantilaisten ollessa suurin. Marchin perhe, ja Alcottit tosi-elämässä olivat irlantilaisten maahanmuuttajien jälkeläisiä.

Ensimmäinen saksalaisten maahanmuuttajien aalto saapui Yhdysvaltoihin vuosien 1847 ja 1855 välillä. Suuri osa tuli paremman elämän toivossa, toiset tulivat henkilökohtaisesta uteliaisuudesta, osa tuli etsimään parempaa elantoa, osa oli poliittisia tai uskonnollisia pakolaisia. Moni pakeni huonojen satovuosien aiheuttamaa nälänhätää.

Kun Friedrich hahmo esiintyy kirjassa ensimmäisen kerran, lukija saa selville, että hän on asunut New Yorkissa viisi vuotta, eli hän saapui vuonna 1860. 1860-luvun alussa matka Atlantin yli taitettiin purjelaivalla ja matka kesti noin kolme kuukautta. Tämä merkitsee, sitä että Friedrich saapui purjelaivalla. Laivat oli suunniteltu rahtikuljetukseen. Matka oli vaarallinen ja majoitustilat olivat, ahtaat ja pienet.

Toinen saksalaisten maahanmuuttajien aalto saapui 1860-luvun lopussa ja nämä ihmiset pakenivat Saksan alueella puhjenneita sotia. Friedrich syyt lähtöön olivat perhekohtaiset. Pikku Naisissa on muutamia mainintoja, jotka viittavat siihen, että Friedrich on kokenut uudessa kotimaassaan sortoa ja syrjintää kansallisuutensa vuoksi. Jo muun muassa toteaa itsekseen, että ”hänellä on ollut kova elämä”.

Ei ole sattumaa, että Jo ja Friedrich tapaavat New Yorkissa. Monet saksalaiset maahanmuuttajat asettuivat pohjoisiin kaupunkeihin, kuten New Yorkiin, jossa oli jo ennestään vakiintuneita saksalaisten yhteisöjä. Nämä yhteisöt olivat tiiviitä. Kun Friedrich tulee vierailemaan Jo´n luona Concordissa, lukija saa selvillä, että hänellä on siellä saksalaisia tuttavia. Louisa lisäsi kirjoihinsa aina viestejä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Suurin osa Friedrich taustatarinasta ja maahamuuttajuudesta puuttuu kokonaan Pikku Naisten tv ja elokuva versioista.

Transsendentalismi

Louisa May Alcott syntyi Uuden Englannin transsendentalismi liikkeeseen. Transsendentalismi oli amerikkalainen uskonnollis-filosofisliike, jonka juuret olivat saksalaisessa filosofiassa ja romantiikassa. Erityisesti liikkeeseen vaikutti saksalainen filosofi Immanuel Kant ja hänen teoriansa universaalista vieraanvaraisuudesta. Transsendentalismiin kuuluu muutamia perusperiaatteita.

Ihmiset ovat pohjimmaiselta olemukseltaan hyviä. Luonto oli jumalan tärkein ilmentymä ja oli kaikkialla läsnä. Itse-reflektio ja rehellisyys itseä kohtaan nähtiin tärkeänä.

Nuoresta alkaen Louisa harjoitti itsensä tutkiskelua. Hänen novelleistaan Pikku Naisia ja Tytöistä Parhain sisältävät eniten transsendentiaalisia opetuksia. Pikku Naisia elokuva vuodelta 1994 on yksi harvoista elokuvista, joissa on suoria viittauksia transsendentalismiin. Kun Jo tapaa Friedrich he puhuvat saksalaisesta filosofiasta. Jo myös mainitsee, että hänen vanhempansa kuuluivat ”epätavalliseen piiriin” Concordissa. Hän myös mainitsee palvovansa Goethea. Friedrich siteeraa runon Walt Whitmanilta, joka oli myös kuuluisa transsendentalisti. Jo liittyy mukaan ja he lausuvat runoa yhdessä.

Transsendentalistit uskoivat, että ihmisen sielu kehittyisi parhaiten luonto tarkkailemalla. Idea siitä, miten olla oma aito itsensä tulee osaksi Jo´n ja Friedrichin keskustelua. Transsendentalistien rakkaus luontoon näkyy elokuvassa runsaalla kukkien ja kasvien mukanaololla sisä ja ulkokohtauksissa. Kosintakohtaus sateenvarjon alla, sekä elokuvassa, että kirjassa tapahtuu ulkona. Kirjassa Friedrich on pitänyt mukanaan Jo´n kirjoittamaa runoa, jossa lukee ”ole rakkauden arvoinen ja rakkaus saapuu kesä-sateen myötä”.

Louisa May Alcott kasvoi aikansa suurten ajattelijoiden ja amerikkalaisten filosofien keskuudessa. Heitä olivat Ralph Waldo Emerson, Margaret Fuller, Henry David Thoreau ja Nathaniel Hawthorne.

Louisan isä Bronson Alcott näytti Louisalle, idealistisen mutta lopulta toimimattoman version liikkeestä.

Louisan lapsuudessa hänen isänsä tahtoi perustaa koulun, joka perustui transsendentalistien arvoihin ja hän perusti koulun nimeltä Temple School, jotkut Bronsonin ajatuksista oli vanhemmille liian radikaaleja, ja hän joutui sulkemaan koulun, ottaessaan sinne mustan oppilaan. Temple Schoolin suljettua, perhe muutti maatilalle aikomuksenaan perustaa utopialainen yhteiskunta nimeltä Fruitlands. Fruitlandissa he yrittivät elää omavaraisesti, seurata tiukkaa kasvisruokavaliota ja ottaa käytäntöön ihanteita, joita Bronson piti tärkeinä. Fruitlands oli suuri pettymys. Alcottit tekivät hurjasi töitä, mutta hädintuskin selvisivät talven yli. Hieman yli vuoden jälkeen he lähtivät. Vaikka Louisa oli nähnyt isänsä transsendentalismi kokeilun epäonnistuvan, hän yhä uskoi liikkeen filosofiaan ja syytti epäonnistumista huonoa suunnittelua ja toteutusta. Kun perhe muutti Concordiin transsendentalismi liike alkoi muodostua yhteneväisemmäksi. Emerson oli Bronssonin hyvä ystävä ja Louisa lainasi kirjoja tämän kirjastosta tasaisin väliajoin ja hän oppi kaiken luonnosta Henry Thoreaulta.

Margaret Fuller teki Louisaan lähtemättömän vaikutuksen filosofiallaan ja feministisillä ideoillaan. Tuona aikana oli erittäin epätavallista, että äiti kävi töissä kodin ulkopuolella, mutta Abigail Alcott tuttavallisemmin Abba ei ollutkaan mikään tavallinen äiti. Hän oli yksi ensimmäisiä Yhdysvaltojen sosiaalityöntekijöitä. Bronson oli päättänyt antaa tyttärilleen kunnollisen koulutuksen, mikä oli myös ajalle epätavallista. Abba oli vähemmän kiinnostunut transsendentalimin ideologisesta puolesta, mutta hän piti liikkeen käytännöllisyydestä. Louisalla oli sekavia tunteita transsendentalismistä. Häntä kiehtoi liikkeen filosofinen oppi oma-varaisuudesta, mutta hän tiesi kokemuksesta, että monesti omavaraisuus merkitsi jatkuvaa nojaamista toisiin ihmisiin ja uhrauksia perheenjäseniltä. Louisa tahtoi solmia yhteen vanhempiensa ideologioiden vastakkaiset päät. Tämä sai hänet kiinnostumaan Ralph Waldo Emersonin teorioista, koska hän esitti kokonaisvaltaisemman transsendentalismiin pohjautuvan elämäntavan.

Louisan päiväkirjat kuvaavat hänen rakkauttaan, sekä Waldoon, että tämän filosofiaan ja hän kuvailee tätä mieheksi ”joka, on auttanut minua elämässä eniten ystävyydellään, kirjoillaan ja piireillään”.

Emersonin filosofia siitä miten hyvät teot tuovat onnea ja tyydytysä elämään vaikutti Louisaan ja hänen kirjalliseen tuotantoonsa suuresti. Oma-varaisuus on jatkuva teema Pikku Naisia ja tärkeä osa hahmojen identiteettiä.

Bloggari Katie Rhone kirjoittaa:

Saksalaisena maahanmuuttaja Professori Bhaer ymmärtää ja tietää millaista kova työ on. Hän pitää mielessään velvollisuuden, joita hänellä on rakastamaan naista kohtaan. Hän on tasapainoisempi ja luotettavampi kuin Laurie, jonka idealistiset toiveet avioliitosta, muistuttavat mitä Louisa kirjoitti omasta isästään ”hän oli mies kuumailmapallossa, perhe yritti pitää naruista kiinni pitääkseen hänet maassa”.

Lainaus Pikku Naisista:

”Hetkessä käsi laskeutui paperille, jotta hän ei voisi enää piirtää ja Laurie ääni imitoi katuvaista lasta ”käyttäydyn hyvin. Oi minä käyttäydyn hyvin!”

Mutta Amy ei nauranut. Hän oli tosissaan ja napautti laskeutunutta kättä kynällään ja sanoi hillitysti

”etkö häpeä tuollaista kättä? se on valkea ja pehmeä, kuin naisen ja näyttää siltä, että se ole koskaan tehnyt mitään muuta, kuin käyttänyt Jouvinin parhaita hansikkaita ja poiminut kukkia neidoille”.

Amy on työläisluokan tyttö, ja hänellä ei ole ongelmia muistuttaa Laurieta siitä, että tämä ei ole elämässään tehnyt päivääkään töitä.