Facebookissa listataan kirjoja. Listataan tännekin. Ideana on ollut kertoa, ”mitkä kirjat ovat koskettaneet sinua jollain tavalla”. Minulle tärkeimpiä kirjoja ovat ne, joista myös innostun eniten. Ehkä joku näistä koskettaa tai innostaa myös sinua.

Kirjoja, jotka saivat minut innostumaan

1. Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu. Ei lempi-Murakamini mutta ensimmäinen Murakamini ja siksi vaikuttavin. Se yllätti kerralla ja heitti keskelle Murakamin omalaatuista, yhtä aikaa realistista ja maagista maailmaa kissoineen ja eristäytyneisiin paikkoihin hakeutuvine päähenkilöineen.

2. Richard Yates: Revolutionary Road. Koska kolmekymppiset päähenkilöt Frank ja April Wheeler voisivat kamppailla ja ahdistua ihan samoista asioista yhtä hyvin nyt kuin 50-luvullakin.

3. Ernest Hemingway: Nuoruuteni Pariisi. Koska hihkuin innosta tätä lukiessani ja referoin siitä otteita muille jo ennen kuin sain kirjaa edes loppuun. Hemingwayn voi uskoa kokeneen paljon elämässään, jos jo nuoruus Pariisissa on ollut tällainen. Bonuksena osin hupaisatkin paljastukset kuuluisien ja mielenkiintoisten ihmisten yksityiselämästä.

4. Jack Kerouac: Matkalla. Koska kappalejaottomuus teki kirjasta harvinaisen raskaan lukea ja hengästytti melkein kirjaimellisesti. Tuntui, kuin olisin itsekin kiirehtinyt levottomana edestakaisin itä- ja länsirannikon väliä.

5. Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys. Koska epäilin, että se olisi liian filosofinen ja leijaileva, mutta osoittautuikin koukuttavaksi ihmissuhdedraamaksi, joka samalla selkokielisesti analysoi elämän olemusta.

6. J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa. Koska valitsin sen alun perin lukion äidinkielen tehtävään ainoastaan pienen sivumäärän perusteella. Ohut kirja osoittautui muutenkin lukemisen arvoiseksi, ja palasin siihen vapaaehtoisesti vielä monta kertaa myöhemmin.

7. Françoise Sagan: Tervetuloa ikävä. Koska Saganin teini-ikäisenä kirjoittama esikoisromaani on niin ranskalaisen viileä, välinpitämätön, ironinen ja kepeä. Innostuin sen myötä keräilemään antikvariaateista lisää Saganeita ihan vain lomia varten – ovathan ne täydellistä lukemista niin rannalle kuin uima-altaan reunalle.

8. Ray Bradbury: Fahrenheit 451. Koska en lue scifiä, ja sitten tästä itselleni tuntemattomasta kategoriasta osuu vastaan oikea kirjojen ystävän kulttiteos. Löysin kirjan vasta katsottuani François Truffautin elokuvan siitä.

9. Erlend Loe: Supernaiivi. Koska ensimmäiset sivut saavat minut yhä nauramaan ääneen, jos selailen sitä kirjahyllyä järjestellessäni. Yksinkertainen on hauskaa.

10. Carol Shields: Pikkuseikkoja. Koska aina ei ole tarvetta lukea jotain elämää suurempaa. Shieldsin kirjojen hahmot ovat tavallisia ihmisiä, jotka asuvat metsien ympäröimissä kanadalaisissa kaupungeissa ja käsittelevät arjen keskellä henkilökohtaisia isoja tai pieniä kriisejään. Henkilöhahmot ovat perheenäitejä, työhönsä syventyneitä tutkijoita tai kirjailijoita, ja aiheita tarkastellaan yleensä naisen näkökulmasta. Blogini kiittää nimestään.