Tag: Haruki Murakami

”Kun kuulin M:n kuolemasta, tajusin olevani maailman toiseksi yksinäisin mies.” Pohdin vuosi sitten, mahdetaanko Haruki Murakamin uutta novellikokoelmaa Men Without Women suomentaa. Asia selvisi sittemmin: tänä syksynä julkaistu Miehiä ilman naisia on nyt ensimmäinen Murakamilta suomennettu novellikokoelma. Teos viittaa nimellään suoraan Hemingwayn samannimiseen, 20-luvulla julkaistuun novellikokoelmaan. Murakamin teoksen miehet ovat yksinäisiä, surumielisiä ja moni heistä on menettänyt […]

”Miten vanha olet?” hän kysyi. ”Kolmekymmentäviisi”, sanoin. Selkeät faktat, joista ei voi erehtyä, ovat yksi tämän maailman miellyttävimpiä asioita. ”Olen eronnut kauan sitten ja nyt olen yksin. Lapsia ei ole. Eikä rakastettua.” Haruki Murakamista on tullut jo niin suosittu Suomessa, että jatkossa voinemme olettaa hänen jokaisen uuden romaaninsa tulevan suomennetuksi. (Vaan miten on viime vuonna ilmestyneen […]

”I find writing novels a challenge, writing stories a joy. If writing novels is like planting a forest, then writing short stories is more like planting a garden.” – Murakami Olin aiemmin lukenut Haruki Murakamilta vain romaaneja, nyt testasin, millaisia ovat miehen novellit. Blind Willow, Sleeping Woman sisältää 24 tarinaa, jotka on kirjoitettu vuosina 1980–2005, eli kokoelma antaa hyvän […]

Lensin Berliiniin. Luin Murakamin novellikokoelmaa nuokkuen, sitten nukahdin. Kun havahduin, mies samalla penkkirivillä kääntyi puoleeni ja pyysi sähköpostiosoitettani. Tuijotin miestä hämmentyneenä, ja hän otti esiin kännykkänsä, sanoi huomanneensa kirjani ja ottaneensa kuvan, kun nukuin. Tuijotin yhä mitään ymmärtämättä, unenpöppöröisenä, omaa kuvaani tuntemattoman miehen puhelimessa. En saanut mitenkään kiinni tilanteesta, joten annoin sähköpostiosoitteeni, koska mies sitä […]

Jätski- ja kirjankansituunausta  Haruki Murakami toistaa tunnetusti tiettyjä elementtejä eri teoksissaan – ja silti yllättää. Salaperäisen, kolmiosaisen 1Q84-teoksen (johon en vieläkään ole jaksanut tarttua) jälkeen hän on kirjoittanut helposti lähestyttävän ja normaalin pituisen romaanin, jossa käsitellään väriä elämään tuovia ihmissuhteita ja niiden puuttumista. Colorless Tsukuru Tazaki And His Years of Pilgrimage eli Värittömän miehen vaellusvuodet on tarina toisilleen läheisten […]

Murakamia metrossa …ja Luxembourgin puistossa Luin aikoinaan Paul Austerin romaaneja täysin satunnaisessa järjestyksessä, ja hihkuin, kun joka kerta aloittaessani uuden Austerin tuntui se aina siihenastisista parhaimmalta. Lopulta tajusin, ettei jokainen valitsemani kirja sattumalta ollut aina edellistä parempi, vaan olin vain niin fiiliksissä Austerin maailmasta, että palasin siihen joka kerta entistä innokkaammin. Täsmälleen sama on sittemmin […]