Mitä opin vuodesta 2016

Minä en tee uuden vuoden lupauksia. Kaikki energia menee pimeydestä selviämiseen, kaamoksen taltuttamiseen. Ei silloin pysty aloittamaan uutta elämää. 

Mutta muutamia juttuja aion tehdä eri tavalla kuin viime vuonna.

Osta vähemmän.

Tai että edes ostaisin harkitummin. Ostaminen tekee onnelliseksi yleensä vain hetkeksi ja haluaisin ilahtua ostoksistani kerta toisensa jälkeen. Kuten vaikka hyvät kengät. Hyvät kengät ilahduttavat aina kun ne laittaa jalkaan, huonot eivät. Huonot harmittavat joka kerta. Loppuvuodesta tälläisiä hutiostoja tuli paljon vähemmän, ja hyvä niin. Ei niitä tarvitsisi tulla ollenkaan. Ovat vain täytteenä ja tiellä. Harmittamassa.

Lomaile enemmän/useammin.

Kokeilin viime vuonna neljän viikon kesälomaa, ei ole mun juttu. Ei sitten mitenkään päin. Lyhyet lomat useamman kerran vuoden aikana lataavat mun akkuja paremmin kuin yksi pitkä. Tälle vuodelle lomat on jo suunniteltuina ja melkein kalenteriin merkattuna. Tasaisin väliajoin breikkiä töistä, helpottaa omaa jaksamista kummasti.

Liiku!

Liikunta on elintärkeää. Nukun paremmin, jaksan paremmin. Tauon jälkeen aloittaminen on hirveää, mutta jospa tänä vuonna ei tulisi niin isoja taukoja. Ja miksi edelleen liikunnasta on kaikista helpointa luistaa? Vaikka tiedän että kaikki liikunta tekee hyvää, silti väsymykseen vedoten jätin aivan liian monta liikkumismahdollisuutta käyttämättä. Niin ei saisi tapahtua. Mutta se lähtemisen sietämätön vaikeus…

Lue enemmän.

Innostuin hetkellisesti e-kirjoista, vain huomatakseni alkuinnostuksen jälkeen lukemisen jääneen kokonaan pois. Kyllä kirja on aina kirja. Mikään ei ole parempaa kuin käpertyä illalla peiton alle ja lukea. Ihan oikeaa kirjaa, jonka sivuja voi ihan oikeasti käännellä. 

Pussaa, halaa, innostu ja kiinnostu. Kiitä.

Koskee puolisoa, ystävää, työkaveria ja uutta tuttavuutta. Kaikkia ei tietenkään tarvii pussailla, mutta kiinnostua pitäisi. Voi olla itsestäänselvyys joillekin, mutta minä, kuka viihdyn yksin ja omissa oloissani, tämä asia on tarpeellista muistaa ja tiedostaa. Tässä kohdin on mulla aika paljon petrattavaa. Olen todella huono tutustumaan uusiin ihmisiin, harjoittelen kyllä koko ajan paremmaksi. Yritän aina muistaa kiittää työkaveria hyvin tehdystä työstä. Muistan kertoa puolisolle, kuinka ihana hän on. Kerron ystävälle kaipaavani häntä. Puhun tunteistani ja kuuntelen muita.

Tee asioita, joita haluat tehdä.

Tämä kohta toteutui hyvin viimekin vuonna, mutta on niin tärkeä asia ettei sitä saa unohtaa. On aivan turhaa odottaa muilta hyväksyntää tai innokasta osallistumista, riittää että itse haluaa. Etsin läpi vuoden asioita, joita haluaisin nähdä tai kokea ja osallistun. En halua jälkikäteen harmitella tekemättömiä asioita, mieluummin niitä tehtyjä. Onneksi niitäkään nyt harvemmin tarvitsee harmitella, kaikesta tulee kuitenkin aina kokemus ja muisto.

Tässä kohdin täytyy kiittää ihanaa puolisoa, joka lähtee mukisematta mukaan juttuihin. Onneksi on edes hyvin lähellä toisiaan meidän kiinnostuksen kohteet, ettei tarvitse aivan väkisin raahata mukanaan. Ja kiitän myös hyvää ystävää, jonka kanssa on kokeiltu jos minkälaisia liikuntatapahtumia. Kiitos molemmille!

Haaveile.

Ihmisellä täytyy olla haaveita ja unelmia. Kaikkea ei tarvitse toteuttaa eikä kaikkien unelmien tarvitse olla suuria. Tällä hetkellä haaveilen ulkomaanmatkasta, lämpimästä kesästä, uudesta kampauksesta. Pieniä juttuja tai vähän suurempia, mutta mielestäni haaveilu pitää sisäisen koneiston käynnissä. 

Tälläisin ajatuksin kohti vuotta 2017.

Hyvä siitä tulee!