Mulla on helppo kirjottaa kun menee huonosti, tai kun menee tosi hyvin ja on ihanaa. Tämä välivaihe, kun ei oikein tiiä miten menee ja mitä tapahtuu on vaikeeta aikaa kirjottamiselle. Siksi aattelinki kirjottaa yhestä mun lempiaiheesta; seksistä.

Kävin kuuntelemassa miehen pitämän luennon seksuaalisuudesta Ilon Valkeat messuilla, Teemu Syrjälä kertoi avoimesti omasta kehityksestään miehenä. Siellä me mummojen kans vierekkäin istuttiin, ja kun Teemu kysy että kuinka moni on tänään harrastanu seksiä, uskon että meitä kaikkia harmitti yhtä paljon kun käsi jäi alas. Teki mieli mumista puolustukseksi jotain etäsuhteesta, mutta jätin mumisematta.

Teemulla on hirveen hyviä pointteja siitä miten miesten tulis tehä niitä ”miesten juttuja” ja pitää testosteronitasot ylhäällä. Näin pysyy mielenkiinto sitte yllä naistaki kohtaan. Ja sama homma muijilla, pitäs ruokkia sitä omaa naisellisuuttaan.. tätä jäin miettimään ite, koska olin nuorempana tosi poikamainen ja pyörin lähinnä poikaporukoissa. Naisten maailma on edelleen vähän opettelussa monelta osaa.

Parisuhteessa ois hyvä kun kumpikin kannustaa toista tekemään asioita joista tulee miehinen/naisellinen olo. Tiiän turhanki monta suhdetta joissa jompikumpi, tai pahimmassa tapauksessa molemmat, koittaa lähinnä nitistää sitä toisen tarvetta esim. näyttää hyvältä. Halutaan että se toinen näyttää hyvältä vaan mulle, kukaan muu ei saa nähä. Pitkällä tähtäimellä, kuinka monelle riittää että se yks tyyppi näkee kun oot parhaimmillas? Kun lähet ovesta ulos niin joudut laittaa päälle jotain muuta kun olisit halunnut, ettei ne muut vaan nää että oot oikeesti kaunis/komee.

Tai ihan jo harrastuksista valittaminen, toinen metästää ja on paljon pois sen takia. Se on aika varmasti harrastanu sitä metästystä jo ennen kun alko seurustelemaan, se tekee sille hyvän olon, että se on MIES ja tuo ruokaa ihan konkreettisesti pöytään. Tai jos nainen harrastaa käsitöitä, se tarvii siihen oman ajan että saa jotain näkyvää aikaan (= NAINEN huolehtii että perhe pysyy lämpimänä), hommaa ei oo kiva keskeyttää joka kerta kun muksulla on pissahätä. Sitä kun voi kuitenki tehä kotona, ei tarvii mennä metän keskelle virkkaamaan. Listaa vois jatkaa… Jos nuo asiat joista saat itelle sen hyvän olon jää pois, tai siitä joutuu tappelemaan että saa tehä, voin kuvitella että alkaa vituttaa se toisen naama sen verran ettei paljon kiinnosta sängyssäkään. 

Toinen juttu sitten, puhuminen. Seksistä pitää voida puhua! Ihan vähintään sen oman kumppanin kans. Ite nyt puhun siitä sujuvasti melkein kenen kans vaan, mutta tiiän ettei kaikki oo näin avoimia. On mulla itelläki ollu suhteita, joissa toinen ei halua asioista puhua, mutta se vie puolet siitä hauskuudesta pois. Se ei haittaa jos ei oikein itekkään tiiä mistä tykkää ja mitä toiselta haluaa, mutta sekin ois hyvä sanoa ääneen. Ja opetella ja kokeilla sitte yhessä. Voin kertoa että johtaa paljon parempiin tuloksiin! Vaikka välillä hävettää haluta jotain, mutta jos ei uskalla pyytää niin ei ikinä kyllä sitte saakkaan, muuta ku ehkä vahingossa. 

Naisilla kun vielä hormoonit heittelee pitkin kuukautta ja kroppa muuttuu lasten saamisen myötä, kyllä sitä on välillä itekkin ihmeissään että mitä tän kehon kans tekis. Jos ei tunne itekkään enää omaa kehoaan niin miten sen sitten antaa toisen käsiin? Pelottaa ja samalla potee syyllisyyttä että miehellä on pallit kohta sinisenä kun en anna. Mutta kun niistä puhuu kumppanille, tai kaverille/siskolle/veljelle/whoever, niin pääsee helpommalla niistä asioista yli.

Meijät on kuitenki luotu seksuaalisiksi olennoiksi, ja se seksi voi oikeesti olla hauskaa ja ihanaa. Ja mitä enemmän tekee niin sitä enemmän tekee mieli ja saadaan aikaan positiivinen kierre! Eli yhteenvetona; tehkää asioita joista tulee olo että oompa kova ÄIJÄ/MUIJA! Ja puhukaa.