Oon ollu kesälomalla nyt kuukauden, ja oon vielä melkein kuukauden tästä eteenpäin.  Ekat viikot meni täysin siinä kun koitin järjestellä kahden kodin sisältöä yhteen, kaappitilaa on auttamatta liian vähän vaikka kuinka on hävitetty ylimääräisiä tavaroita, sohva oli aivan liian iso nykyiseen kotiin ja puolet tavaroista lojui eteiskäytävällä. Totta kai miehellä oli töissä hirvee hässäkkä samaan aikaan, ja koska minä vaihtelin kaappien järjestystä yksin ei toinen sitten löytänytkään enää mitään sieltä mihin oli sen jättänyt. Riitoja tuli joka asiasta, väsyneitä kun oltiin.

Lapsi sen sijaan kävi ennen juhannusta nielurisaleikkauksessa ja jäi samalla reissulla mummolaan/isänsä luokse viettämään kesää. Ei oltu sovittu milloin hän palaa kotiin, joten se venähti Norjan, Helsingin ja Tampereen valloituksen myötä kolmiviikkoiseksi reissuksi. Pisin erossaolo tähän asti, onneksi kummallakin oli paljon puuhaa niin ei ihan joka ilta joutanut ikävöimään.

Hakiin meille myös kauan odotetun kissavauvan tuon sairaalareissun yhteydessä! Uusi laumanjatke on nimeltääm Junni, musta pitkäkarvainen täystuho. Täydellinen vastakohta isoveljelleen Juipille, joka on pienestä asti ollut ”vanhasielu” ja hyvin rauhallinen tapaus. Näillä kahdella kesti muutama viikkoa tottua toisiinsa, mutta nyt jo hyvän aikaa on painittu ja pesty toisia vuorotellen.

Piiiitkäksi venähtänyt kevät ja sateinen alkukesä ei paljon haitannut siis, juhannuksen jälkeen kun aurinko vihdoin alkoi paistaa sain laitettua takapihalle kauan himoitsemani mansikkapenkin! Sen jälkeen nikkaroin mieheni minulle hankkimista tarpeista yrittiseinän, samoilla tulilla sitten napattiin mökin pihasta saunan sytykkeeksi tuomitun pirtinpöydän raato ja annettiin sille uusi elämä entisöinnin jälkeen meiltä kotoa. Yhessä kun puuhasteltu kaikenlaista niin alkanu riidaatkin vähenemään. Asiaan voi toki vaikuttaa myös se, että juhannuksena saatiin vesikelkka vihdoin testiajolle ja siitä sitten pienillä säädöillä kohti kisamonttuja. 😀

En oo pitäny itteeni minään kotirouvana, mutta tänä kesänä oon opetellu tekemään parempaa ruokaa, huolehtimaan kukista ja kasvimaasta, ja muutenkin nauttimaan kotitöistä ja siitä että kun teen ne päivällä niin iltaisin meillä on sitten aikaa touhuilla jotain yhessä. Toki ollaan kissapoikien kans otettu välillä ansaittuja päikkäreitä läjässä sohvalla, yleensä heti aamupalan jälkeen.