Paluu arkeen
Nyt on kaksi viikkoa lomailtu, nukuttu hotellissa, syöty ulkona ja nautittu ihan vain olemisesta. Mulla on ollut pitkästä aikaa sellainen joululoma, jolloin en oikeasti ole tehnyt mitään kouluun liittyvää. Vaikka pakkasin laskimen ja uuden karhean vihkoni mukaan kahden viikon get-awayllani, en koskenut niihin loppujen lopuksi kertaakaan. Vaikka lomailu olikin ihanaa ja rentouttavaa, on lomalta arkeen palaaminen joskus niin raskasta, että toivoisi lomallakin pystyvänsä pitämään jonkinlaisesta rutiinista kiinni. Unirytmin palauttaminen normaaleihin uomiinsa vaatii muutaman huonosti nukutun yön ja raskaan heräämisen. Ja miten vaikea on siirtyä siitä loputtoman vapaa-ajan määrästä monen tunnin kirjastossa istumiseen, esitelmien pitämiseen ja arjen rytmittämiseen?
Vietettiin jouluaatto vähän erilaisissa merkeissä, kun poikaystäväni saapui tänne aattoiltana vasta kahdeksan aikaan. Suunnattiinkin hyvin pikaisen ”hotellille kamat ja taksiin” juoksun kautta kreikkalaiseen ravintolaan, jonka olin meille varannut. Neljän alkupalan, pääruuan, jälkiruokien ja viinien jälkeen olimme aivan täynnä. Suuntasimme vielä koko porukalla perinteiseen espanjalaiseen puolen yön joulukirkkoon, mutta kovin kauaa emme tupaten täydessä kirkossa viihtyneet. Sen sijaan siirryimme nauttimaan kaduille jouluvaloista ja ihanasta tunnelmasta.
Joulupäivänä söimme yhdessä aamupalaa ja vaihdoimme lahjat hotellin ”olohuoneessa”. Muuten kiertelimme kaupunkia, söimme hyvin ja otimme rennosti. Ja vaikka jouluna tosiaan koinkin rentoutuvani ja annoin aivojeni hetken levähtää, en usko että kehoni oli samaa mieltä. Puhelimeni terveys-sovelluksen mukaan kävelimme nimittäin viikon ajan joka päivä noin10-20 kilometriä: ei ihmekään, että iltaisin uni maistui.
Muu perheeni lähti takaisin Suomeen ennen uutta vuotta, mutta poikaystäväni jäi juhlimaan sitä minun ja muutaman kaverini kanssa. Teimme illallista, joimme sangriaa, ja puolen yön lähestyessä suuntasimme kohti Valencian kuuluisinta aukiota, jossa paukautimme cava-pullon, söimme viinirypäleitä ja nautimme ilotulituksista. Uuden vuoden juhlinnoista toivuttuamme kiertelimme erilaisia ravintoloissa, teimme yhden pidemmän pyöräretken ja katselimme elokuvia vuokraamassamme asunnossa. Poikaystäväni lähti kotiin perjantaiaamuna ennen kuin edes metrot kulkivat. Aikainen herätys ei helpottanut valmiiksi sekaista rytmiä, ja olenkin pari päivää nukkunut ilman herätyskelloa, purkanut pikkuhiljaa tavaroitani ja nähnyt joitakin tänne palanneita kavereitani.
Arkeni alkaa virallisesti huomenna, mutta tänään sain jo pientä ensimakua kouluun paluusta, kun työstimme huomenna pidettävää esitelmäämme. Onnekseni viiden kurssini neljä tenttiä ovat jakaantuneet niin, että kaksi tenttiä olen jo tehnyt, ja kaksi jäljellä olevaa teen vasta tammikuun lopussa. Käytännössä loppuajalla suoritan siis enää kahta kurssia. Tämä kuulostaisi korvaani paljon paremmalta, ellei toinen kursseista sisältäisi (jo toista!) Matlab- testiä. Vaikka en juuri testistä tai sen tuloksesta otakaan suurta stressiä, on turhauttavaa käydä kurssia, jonka yksi osa-alue on täysin pimennon peitossa. Matlab- testin ja esitelmän lisäksi luvassa on ennen tenttejä enää muutama luento. Tuntuu hullulta, että suurin osa opiskeluistani alkaa olla jo paketissa.
Tällä hetkellä jännitänkin eniten espanjan tenttini tuloksia, joiden pitäisi ilmestyä tammikuun puolessa välissä. Saako tämä amatööri B1-tason paperit vai pitääkö Suomessa etsiä uusintamahdollisuutta? Toista tekemääni tenttiä ei tarvitse enää jännittää, sillä läpäisin kurssin kirkkain arvosanoin! Viidennessä kurssissani ei tenttiä edes ole, joten siitä odottelen enää hyväksyttyä merkintää.
Kaikkien arvosanojen ja merkintöjen tultua valmistaudunkin pikkuhiljaa vaihdon loppuvaiheessa käytävään paperisotaan. To do -listalla ovat muun muassa läsnäolotodistukseen allekirjoituksen hakeminen (ja kyseisen paperin löytäminen), Erasmuksen vaatiman kielikurssin toisen osan suorittaminen sekä kurssisuoristusotteen metsästäminen. Arjen pyörittämisen ja erinäisten juoksevien asioiden hoitamisen ohella kuitenkin piristää se, että tammikuun aikana on mahdollisesti luvassa vielä yksi reissu sekä viimeiset hetket kavereideni kanssa.