Totta vai Tarua: 6 väittämää vaihto-opiskelusta

SAM_1818.jpg

WhatsApp Image 2018-11-25 at 23.11.33.jpg

WhatsApp Image 2018-11-25 at 23.11.40(1).jpg

WhatsApp Image 2018-11-25 at 23.11.30.jpg

Vaihtoon lähtemiseen liittyy yleensä jonkin verran toiveita, pelkoja ja erilaisia mielikuvia. Täällä vietetyn ajan jälkeen on jopa vaikea miettiä, millaisia ajatuksia vaihtoon lähtö viime kesänä minussa herätti. Koitin kuitenkin muistella, minkälaisia ajatuksia minulla oli. Lisäksi kyselin vaihtoon lähteviltä kavereiltani millaisia asioita vaihtoon lähtö heissä herättää.

 

1. ”Kaikki on paljon halvempaa kuin Suomessa”

TOTTA. Ei aivan kaikki, mutta suomalaisen näkökulmastahan ulkomailla on aina halvempaa. Varsinkin Etelä-Euroopan maissa, kuten Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa, koetaan hintatason yleisesti olevan halvempi kuin kotimaassa. Suurin osa asioista onkin täällä halvempia: ruokakaupassa käyminen, ulkona syöminen, taksilla matkustaminen sekä tietysti valtiovarainministeriön painajainen: alkoholi. Julkinen liikenne on suunnilleen samaa hintatasoa kuin Suomessa, samoin vaatteet ja elektroniikka. Yllätyksekseni kuitenkin oppikirjat ovat täällä halvempia kuin Suomessa. Esimerkiksi espanjan opiskeluun käyttämäni kirja oli noin puolet siitä, mitä se olisi Suomessa maksanut. Lääkkeiden hintataso myös viittaa siihen, että Ranskan tapaan lääkärissä käynti ei Espanjassakaan tuo mattia kukkaroon. Esimerkiksi 600mg 20 tabletin buranapaketti maksaa täällä noin 2 euroa. 

 

2. ”Vaihdossa ei tarvitse juuri opiskella, vaan se on enemmän sellaista lomailua”

TARUA. Tämä riippuu tietysti maasta ja koulusta, mutta minun näkökulmastani tämä on täyttä tarua. Kuten opiskelutekstissäni asiaa tarkemmin avasinkin, ei opiskelu ole täällä juurikaan helpompaa. Vaikka aiheet sinänsä ovat suurimmaksi osaksi yksinkertaisempia, tuo jo pelkästään englanniksi opiskelu oman lisämausteensa soppaan. Koulussa on kuitenkin paljon enemmän pakollisia harjoituksia ja luentoja, kuin olin kuvitellut. Suomessahan kurssit saattavat koostua ainoastaan yhdestä pakollisesta tentistä, mutta muuten luennoilla käyminen on täysin vapaaehtoista. Lisäksi huonosti organisoidut kurssit tuovat osakseen lisää haastetta aikatauluissa pysymiseen ja kaiken pakollisen suorittamiseen. Vaikka olenkin syksyn aikana ehtinyt matkustelemaan melko paljon ja tekemään kaikenlaista, olen joutunut myös opiskelemaan enemmän kuin olin etukäteen ajatellut. 

 

3. ”Kavereiden saaminen on vaikeaa, koska kaikki ovat erityylisiä ja eri kulttuureista” 

TARUA. En tiedä miksi, mutta ennen vaihtoa ajattelin, että en tule välttämättä löytämään yhtäkään oikeaa ystävää vaihtoni aikana. Ajattelin, että joudun olemaan osaksi joku muu kuin oikeasti olen, että tutustun uusiin ihmisiin. Olen kuitenkin huomannut, että kulttuurista ja synnyinmaasta huolimatta samanlaisia ihmistyyppejä löytyy kaikkialta. Ihmiset ovat ihan samanlaisia kuin Suomessakin. Ja vaikka joitakin kulttuurieroja löytyy, liittyvät ne outoihin tapoihin ja aiheuttavat enemminkin ihmetystä kuin paheksuntaa. Minun ei ole kuitenkaan missään vaiheessa tarvinnut esittää yhtään mitään kenellekään, vaan olen huomannut, että pystyn toisessa maassa olemaan yhä sama ihminen ja tekemään hyvin paljon samoja asioita kuin kotonakin. 

 

4. ”Paikallisten kanssa kommunikointi ja asioiden hoitaminen on vaikeaa, koska en puhu kieltä”

TOTTA/TARUA. Lähtiessään matkalle esimerkiksi viikonlopuksi tai viikoksi ei useinkaan tule ajatelleeksi maassa puhuttavan kielen osaamista tai miten sen kanssa pärjää. Kuitenkin uuteen maahan muuttaessa huono kielitaito aiheuttaa epävarmuutta. Erityisesti minua huoletti muutto asuntoon, jossa ei puhuttaisi englantia. Aluksi asioiden hoitaminen oli hankalaa, sillä en ymmärtänyt myyjän kysymyksiä ruokakaupassa ja lausuin jopa maitokahvin väärin. Ajan kanssa sanasto on kuitenkin kasvanut ja itselleen osaa olla armollisempi. Käytä kehonkieltä, käytä verbejä, vaikka et olisikaan varma aikamuodosta äläkä pelkää pyytää ihmisiä toistamaan sanomaansa. Silloin tällöin espanjalaiset ovat melko kärsimättömiä, ja jos et reagoi tarpeeksi nopeasti, he vaihtavat englantiin tai kysyvät asiaa toisella tavalla. Toisinaan he taas auttavat sinua lausumaan sanoja oikein tai käyttämään oikeaa sanajärjestystä. Paikallisten kanssa toimeen tulemiseen tarvitaan myös hieman kulttuuriin tutustumista ja siihen totuttelua. Kahviloissa istuskelu ja ihmisten käyttäytymisen seuraaminen on opettanut minulle paljon espanjalaisesta kulttuurista ja ihmisten välisistä kanssakäymisistä. Kielen osaamattomuutta ei kuitenkaan kannata pelätä; uuteen kulttuuriin ja kieleen totutteleminen ottaa aikansa, mutta kun vihdoin ymmärrät, että sinulta on kaupan kassalla joka kerta kysytty onko sinulla bonuskorttia ja osaat vastata ei, on tunne mahtava. Latasin hiljattain myös viime viikolla tuomitsemani duolingon tietokoneen sijasta puhelimeen, ja sovellus onkin yllättävän kätevä tapa oppia uutta sanastoa. Vaikka se ei opetakkaan sinua reagoimaan tosielämän tilanteissa, tuo sanaston osaaminen ainakin hippusen lisää rohkeutta ja varmuutta.

 

5. ”En osaa olla hauska toisella kielellä” 

TARUA. Olen helkkarin hauska (myös) englanniksi. Osa pelostani ystävien saamiseen ja uusiin ihmisiin tutustumisessa oli siinä, ettei meillä ole yhteistä äidinkieltä. Koska olen melkoinen suupaltti, enkä erityisemmin pidä melankolisista keskusteluista, on minulle erittäin tärkeää, että jaan ystävieni kanssa samantyylisen huumorintajun. Suomenkielessä vitsit ja hauskat läpät perustuvat kuitenkin usein sanojen erilaiseen vääntelyyn ja ”hauskoihin” sanaleikkeihin, joten pelkäsin, että englanniksi huumorin löytäminen olisi vaikeampaa. Olen kuitenkin huomannut, ettei huumori vaadikaan täydellistä kielitaitoa, vaan enemminkin yhteisiä kokemuksia ja toisten ihmisten tuntemista. Ystäviäni ja minua todellakin yhdistää samanlainen huumorintaju eikä monikaan vitseistä jää kertomatta kielimuurin takia. Tällä viikolla kerroin jopa espanjaksi vitsin!  

 

6. ”Liikuntamahdollisuudet ovat huonot enkä pysty syömään terveellisesti”

TARUA. Olen kieltämättä liikkunut vähemmän, mutta tähän asti se on johtunut matkustelun täyteisistä viikonlopuista ja jatkuvasta kipeänä olosta. Nyt olen kuitenkin täysissä voimissani ja aivan innoissani siitä, että pystyn urheilemaan normaalisti. Siitä huolimatta, että kuntosalille on aika ajoin niin paljon tunkua, että sinne joutuu jonottamaan, ovat liikuntamahdollisuudet yliopistolla todella hyvät. Koululla on kaksi erityylistä kuntosalia, oma yleisurheilukenttä sekä 4-5 ryhmäliikuntasalia. Kuntosali on arkisin auki aamusta iltaan, ja mitä tahansa zumbasta pilatekseen haluaakaan, löytyy tuntejakin aamuseitsemästä iltakymmeneen. Olen onnekas, sillä huumorin lisäksi jaamme ystävieni kanssa intohimon liikkumiseen. Olemme esimerkiksi alkaneet amerikkalaisen ystäväni kanssa tehdä iltaisin juoksulenkkejä, jolloin juttelemme kaikenlaista ja ihastelemme kaupunkia. Valencian läpi kulkee myös noin 10 kilometrin mittainen puisto, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet lenkkeilyyn ja pyöräilyyn. Lisäksi osallistun ensi viikolla ensimmäisiin jalkapalloharjoituksiini Espanjassa! 

Ruuan suhteen ensimmäinen ajatus Espanjasta saattaa olla, että täällä syödään rasvaisia tapaksia ja juodaan sangriaa ennen lounasta. Totuus kuitenkin on, että olen syönyt täällä jopa terveellisemmin kuin Suomessa. Vaikka nappaankin silloin tällöin mukaani kinkku-juusto napolitanan (vähän niin kuin kroissantti, mutta herkullisempi) tai lopetan päiväni kakkupalaan, hedelmien ja vihannesten määrä ruokavaliossani on kasvanut merkittävästi. Kokkaamme melko usein ystävieni kanssa yhdessä, joten suurimmaksi syön iltaisin normaalia arkiruokaa. Käyn toki myös ulkona syömässä merkittävästi enemmän kuin Suomessa, mutta se ei tarkoita, että vetäisin kerran viikossa pizzaa tai hampurilaista. Tapaksien ja paellan sijasta olen täällä hurahtanutkin täysin sushin pauloihin. Sushia käyn syömässä keskimäärin kerran viikossa, enkä varmaankaan luovu tästä tavasta ennen tammikuun loppua. Vaikka yleisesti koitankin pitää ruokailuni terveellisissä ja normaaleissa puitteissa aion kuitenkin pitää isäni neuvosta kiinni: syö ja maista kaikkea, mihin on mahdollisuus. (Lisäksi aion syödä kakkupalan aina silloin kuin sellaista oikein kovasti tekee mieli) 

 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *