Loistava tulevaisuus?

Olen aina ajatellut, etten tiedä mitä teen elämälläni, jos en saa lapsia. Kaksi ja puoli vuotta ollut hyvin huolissani asiasta. Ihminen, joka ei koe suurta intoa matkustaa, luoda uraa, mitä näitä nyt on? En vieläkään ole täysin vakuuttunut siitä, mitä iloa elämästäni löydän, mutta siinähän tuo rullaa päivä päivältä eteenpäin orava pieni pyörässään.

Ihan kätevästi olen saanut aikani upotettua saamaani työn pätkään opintojen ohella. Ihan kätevästi olen puurtanut itseni niin väsyksiin, että olen unohtanut kytätä ovista ja että illan tullen olen jaksanut vaan käpertyä peittooni sitä liiemmin heiluttelematta. Ihan kätevästi olen ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt lääkärille siihen aikaan kierrosta ja kellonajasta kuin pitäisi. Ironisinta tässä on, että juuri kun lääkitys on saatu kohdilleen ja mahdollisuudet tulla raskaaksi kai ovat suuremmat, en enää jaksa yrittää enkä toivoa.

Eikö se sitten ollutkaan maailmanloppu, lapsettomuus? Ehkä kyse ei olekaan siitä, mistä löydän yhtä suuren ilon kuin lapsen kuvittelisin olevan, vaan siitä, mistä löydän jotakin mikä pitää minut niin kiireisenä, etten ehdi ymmärtää olevani onneton.Way to go…